ADHD on upea vahvuus!

Kirjailija ja tv-käsikirjoittaja Katri Manninen kertoi tänään näkemyksensä ja oman kokemuksensa ADHD:sta. Katrilla oli esiintulossaan monia hyviä näkökohtia, joitä myös minä olen useaan otteeseen tuonut esille ja ne ansaitsevat ehdottomasti vielä uudelleenmaininnan. Tässä vielä ne kiteytettynä omilla kommenteillani höystettynä.

Olen aina sanonut, että ADHD on ehdottomasti yksilön vahvuus. Energiset, luovat ja tehokkaat ihmiset ovat mieletön lisä yhteiskunnassamme! Kun henkilön vahvuudet osataan kanavoida oikeaan suuntaan, on kaikki mahdollisuudet esimerkiksi kouluttautua korkeasti ja saavuttaa samalla tavalla ammatillisia unelmiaan kuin kaikki toisetkin, jopa paremmin.

Geneettinen ominaisuus

ADHD on lääketieteen mukaan perinnöllinen ominaisuus, joka tarkoittaa sitä, että samoissa perheissä ja suvuissa on samantyyppisiä ominaisuuksia/oireita. Näinollen lapsi, jolla keskittymisessä tai impulsiivisuudessa erilaisuutta, on hyvin suurella todennäköisyydellä myös perheessä jollain muulla henkilöllä, sisäruksilla, vanhemmalla tai vaikka isovanhemmalla samantyyppistä toimintaa.

Omassa tutkimuksessanikin tämä tuli hyvin ilmi. Osa aikuisista on todennut omat toimintatavansa jo aikaa sitten, ehkä saanut tukeakin elämäänsä. Osa aikuisista havahtuu asiaan sen jälkeen kun lapsi on käynyt tutkimuksissa ja ADHD-oireita on todettu. Aikuinen on voinut lähteä selvittämään itse asiaa sen jälkeen.

Toki eri tieteissä on ADHD:n taustasta pohdittu muitakin näkökulmia, mm. sosiologit pohtivat tutkimuksissaan voiko ADHD olla joltain osalta tai muodoltaan yhteiskunnallisesti tuotettua esimerkiksi ympäristön toiminnan osalta.

Kasvatus osana ympäristötekijöitä

Ympäristö voi joko vahvistaa tai lieventää ADHD-oireita. Näinolleen kasvatuksella on merkitystä, mutta kasvatus ei voi geneettisyyden takia aiheuttaa ADHD:ta (kasvatus voi kyllä aiheuttaa levottomuutta ym. Tällöin kannattaa muistaa, etä ADHD-diagnoosin kriteerit vaativat muutakin kuin levottomuutta). Tutkimusperheissäni oli useasti tilanteita, että lapset olivat aivan erilaisia. Esimerkiksi toinen lapsi hyvinkin hyperaktiivinen ja impulsiivinen, toinen vailla mitään tämänkaltaista oirehdintaa, hyvin rauhallinen. Kasvatus oli silti kaikille lapsille perhessä samanlaista. Monesti ansiokas vahvuusperustainen, rajoja avossaan pitävä kasvatus vähentää oireita kun taas rajaton kasvatus lisää oireita.

Ympäristön tuki

Ympäristön suhtautuminen oireilevaan henkilöön on erittäin tärkeätä. Jatkuvalla negatiivisilla huomioilla voi lisätä oirehdintaa kun taas kannustamalla vahvuuksien suuntaan ja opettamalla uusia toimintamalleja voidaan oireita merkittävästi lieventää, jopa poistaa ulkoiset oireet. Monesti henkilö kokee silti levottomuutta (esimerkiksi useita ideoita tulee yhtäaikaisesti, ja on vaikea keskittyä yhteen), joka ei ehkä näy ulospäin.

Elämäntavoilla on myös suuri merkitys oireisiin ja niiden kanssa arjessa pärjäämiseen. Ajan hahmottaminen, tehtävien aloittaminen ja niissä vaiheiden mukaan eteneminen sekä siirtymistilanteet voivat olla haastavia ja tähän henkilö tarvitsee tukitoimia.

Lääkitys

Lääkityksiä ADHD:hen on erilaisia. Toisille ne toimii, toisille ei. Lääkkeet voivat aiheuttaa myös sivuvaikutuksia. Tämän takia oikea lääkeyhdistelmän hakeminen voi olla pitkä tie ja lääkeasiaa tulee tarkastella säännöllisin väliajoin uudelleen, esimerkiksi painosidonnaisen lääkkeen annostelun muuttuminen lapsen kasvaessa. Henkilöllä tulee olla siis hoitosuhde lääkäriin. Lääkehoito toimii monesti vain osan vuorokautta ja siten esimerkiksi henkilön aamut ja illat voivat olla hyvinkin kaaottisia. Näihin tilanteisiin tulisi saada toimintamalleja ja muunlaista ohjeistusta. Henkilön toimintakyky voi siis vaihdella rajusti saman päivän aikana.

Lääkkeitä voi toisaalta olla hankala saada mikäli aikuinen ei esimerkiksi pääse asianmukaisiin neuropsykologisiin tutkimuksiin ja sitä kautta hän ei saa kokeilla olisiko lääkehoidosta apua. Toisaalta lääkitys tuntuu tutkimukseni perusteella olevan helppo ratkaisu lääkäreille. Tutkimuksessani perheet kuvasivat neljän viidestä saaneen vain lääkityksen, vaikka olisivat kaivanneet muutakin tukea ja apua elämäänsä. Tämä kaivattu lisä voi olla terapiaa tai vaikka tukitoimia koulussa. Lääkehoidon kanssa tulisi siis olla muutakin apua, tukea tai hoitoa.

Vahvuuksia kohti

ADHD on mahtava etu. Se mahdollistaa monia asioita ja tuotteliaisuuden. Myös yliopistossa on ADHD-oireisia henkilöitä ja olen havainnut omakohtaisesti heidän energisen ja päämääräsuuntautuneen työskentelytavan. ADHD-oireisten henkilöiden on mahdollisuus uppoutua, jopa jumiutua tiettyyn aiheeseen. Sulkea kaikki muu pois, keskittyä pitkiä aikoja heille itselleen tärkeään asiaan. Tätä voi ja tulee käyttää vahvuutena.

Usein henkilöllä on myös hyvä muisti ja tämä yhdistettynä tehokkaaseen flow-tilaan on avain eteenpäin. Henkilö voikin olla erittäin hyvä omalla alallaan, ja saavuttaa unelmansa. Se oma juttu voi olla Katrin tavoin kirjoittaminen, se voi olla myös urheilu, jonka yliaktiivisuus mahdollistaa ja energisoi paremmin kuin kenelläkään muulla. Julkisuudessa on useita esimerkkejä ADHD-oireisista urheilijoista kuten moninkertainen olympiavoittaja, uimari Michael Phelps.

Se oma juttu voi myös olla jokin muu luova ala tai vaihtoehtoisesti kognitiivista osaamista vaativa ala. Oma yhdeksäsluokkalainen poikani on kanavoinut energiansa kognitiivisiin taitoihin, hän viihtyy hyvin koulussa ja pitää uusien asioiden oppimisesta hakien jatkuvasti uusia haasteita. Tämä haastaa toki opettajan ammatillisuuden ja antamaan esimerkiksi vaikeampia tehtäviä.

Poikani käyttäytyy aina kohteliaasti, ei häiriköi (käytöshäiriöhän on aivan eri asia kuin ADHD), mutta on hyvin häiriöherkkä ulkopuolisille ärsykkeille ja keskittyminen herpaantuu herkästi. Kymppiä hipovalla todistuksellaan 15-vuotiaalla on selvät suunnitelmat jatkoon ja akateemiseen uraan –  ja ennenkaikkea nuori tietää missä hän on hyvä. Vahvuuksia kohti olen vuosia nuortani kannustanut ja yritän tsempata pojan unelmiaan kohti – toki vanhempana ohjaten esimerkiksi hankalissa arjen asioissa.

ADHD-oireisten henkilöiden kanssa toimiessa aikuisella tai ammattilaisella onkin merkittävä rooli, ohjata vahvuuksien suuntaan, tsempata eteenpäin pienillä välitavoitteilla kohti suurta tavoitetta, henkilön unelmaa.

Lopuksi

Useat ADHD-oireiset kokevat usein olevansa väärinymmärrettyjä. Säännöllisin väliajoin myös mediassa jonkin alan ammattilainen lausuu tökeröjä ajatuksiaan ADHD-oireisista henkilöistä tai oireiden taustasta. ADHD-oireiset henkilöt kokevat olevansa väärinymmärrettyjä myös siksi ettei ammattilaiset osaa tarjota heille erilaisia tapoja esimerkiksi opiskella vaan yrittävät pakottaa kaikki samaan muottiin. Meidän tulee myös saada nämä henkilöt tietoisiksi vahvuuksistaan ja kannustaa niiden suuntaan. Asioita voi tehdä hyvin monilla tavoilla.

On mahtavuutta, että meillä on joukossamme monenlaisia henkilöitä, ADHD on etuoikeus!

Kirjoittajalta:

Erja Sandberg
kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi

Täältä pääset lukemaan muita blogikirjoituksiani

1 thought on “ADHD on upea vahvuus!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *