Lukion pedagogisten tukitoimien paketti

Tällä kertaa kirjoitan lukiolaisten tukitoimista. Aiemmin olen koonnut varhaiskasvatuksen, alakoulun, yläkoulun ja ammatillisen toisen asteen tukipaketit.

Tarvitaanko lukiossa erityisopetusta?

Usein tunnutaan ajattelevan, ettei lukioon hakeudu tukea tarvitsevia opiskelijoita, joten heille ei tarvitse suuremmin tarjota tukitoimiakaan. Tutkimusten mukaan lukiossa kuitenkin opiskelee nuoria, joilla on todettu peruskoulun aikana oppimisvaikeuksia ja niihin tulee edelleen lukioaikana tarjota tukea.

Nuorilla on myös monenlaista muun tyyppistä tuentarvetta. Mikäli lukion aineenopettajilla ei ole erityispedagogista osaamista ja erilaiselle oppijoille monenlaisia opetusmenetelmiä käytössään, lukiossa tulee olla erityisopettaja varmistamassa myös näitä tukitoimia. Jokaisella nuorella on oikeus tarvitsemaansa tukeen.

Mitä sanoo laki?

Lukiolain 13 §:ssa todetaan opiskelijan opiskelun voitavan järjestää osittain toisin mikäli se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä.

Tällöin esimerkiksi opiskelijoilla, joilla on oppimisvaikeuksia, sairaus, vamma tai jokin muu tuen tarve, se voidaan ottaa huomioon lukio-opiskeluissa. Lukiossa ei tehdä samaan tapaan HOJKSeja kuin peruskoulussa, mutta jokaiselle tukea tarvitsevalle opiskelijalle voidaan tehdä suunnitelma tarvittavista tukitoimista.

On huomioitavaa, että lukiolaissa ei määritellä erityisopetuksesta tai erityisopettajaresurssista sanallakaan. Tämän takia kaikissa lukioissa ei ole omaa erityisopettajaa, tai yksi erityisopettaja on määritelty useamman lukion kesken. Lukiot voivat siis itse päättää miten paljon mahdollistavat erityisopettajan palveluita. Itse näen lukion ansiona sen, että lukiolla on “oma” laaja-alainen erityisopettaja, joka on jokaisena koulupäivänä tavoitettavissa, ja näin lukiossakin on mahdollista saada erityisopettajan riittäviä palveluja.

Mihin lukiossa saa tukea?

Olen useamman kerran kuullut yliopisto-opintoja opiskelevilta opiskelijoiltani, että lukiossa keskitytään vain mahdollisen lukivaikeuden testaamiseen. Samaa sanovat lukiossa toimineet erityisopettajakollegani. Tämä toki sen takia, että ylioppilaskirjoituksissa keskivaikean tai vaikean lukivaikeuden takia voi saada esimerkiksi lisäaikaa kokeeseen. Mutta onko oikein, että erityisopettajan toimet tähtäävät vain yhteen, olkoonkin tärkeään, loppukokeeseen? Minusta ei. Meidän tulee tukea nuoren opintoja, ei yhtä koetilannetta.

Opiskelijani ovat myös ihmetelleet, että todetun lukivaikeuden jälkeen lukiossa ei saanut tukitoimia itse lukivaikeuteen. Se siis todettiin vain yhden kokeen takia, ilman, että asialle olisi suunniteltu muita tukitoimia tai erityisopettajan palveluita. Nuoret olisivat kaivanneet myös lukipulmissaan konkreettista apua esimerkiksi pitkien ja monimutkaistuvien tekstien lukuun ja kirjoittamiseen. Tällä hetkellä se ei näytä toteutuvan.

Mihin lukiossa kaivataan tukea?

Aiemmin mainitsemieni oppimisvaikeuksien ml. lukivaikeuden lisäksi lukio-opiskelijoilla on monenlaisia muitakin tuentarpeita. On nuoria, jotka ovat kognitiivisesti erittäin taitavia, jopa lahjakkaita jollain osa-alueella, mutta tarvitsevat tukea jollain toisella osa-alueella, esimerkiksi elämänhallinnassa tai sosiaalisissa tilanteissa.

Oman tutkimukseni kohderyhmässä, ADHD-oireisilla nuorilla oli monesti kognitiivisesti hyvät tiedot ja taidot, mutta he olisivat tarvinneet tukitoimia tunnilla esimerkiksi keskittymiseen, aistinsäätelyhäiriöihin tai toiminnanohjaukseen. Samaiset henkilöt kokivat ettei näitä tuentarpeita tunnistettu ja monesti otettu huomioon lukio-opinnoissa. Esimerkiksi hälyisä opiskelutila tai pitkät luentotyyppiset tunnit voivat olla tällöin hankalia näille nuorille.

Lukiossa tulisi siis huomioida aistiyliherkkyydet samoin kuin peruskoulussakin. Näihin vaikuttaa esimerkiksi ryhmäkoko (erityisesti sen tuottama häly), tilan valaistus ja akustiikka, opiskelijan sijainti luokassa jne. Nuoren oppimista voi merkittävästi hankaloittaa edellä mainitut asiat, vaikka hän olisi kognitiivisesti täysin kykenevät oppimaan vaadittavat asiat. Koetilanteihin tulee myös kiinnittää huomiota ja mahdollistaa häiriöherkälle nuorelle esimerkiksi rauhallisempi koetila.

Tuntien rakenteeseen tulisi kiinnittää huomiota, samoin kuin peruskoulussa. Esimerkiksi ADHD-oireisen nuoren keskittymiskyky riittää kerralla vain n. 10-15 minuuttia. Opettajan ammattitaitoa on rakentaa tunnit siten, että toimintaa vaihdetaan hieman säännöllisin väliajoin. Näin keskittymisen pulmia omaavan opiskelijakin pystyy ottamaan tietoa vastaan ja edelleen tuottamaan tietoa. Niin ADHD:n, autisminkirjon (ent. asperger) kuin matematiikan oppimisvaikeuksiinkin on usein yhteydessä hahmotuksen pulmat. Tällöin opiskelijalla voi olla vaikeata hahmottaa suuntia, tiloja tai vaikka eksyä rakennuksessa. Myös näihin tulisi kiinnittää huomiota lukiossa.

Myös nuoren toiminnanohjaus kaipaa monesti tukea, esimerkiksi tehtävän aloittamiseen, välivaiheiden sanallistamiseen tai välivaiheisiin pilkkomiseen ja tehtävän loppuunsaattamiseen. Monesti lukion tehtävät ovat monivaiheisia, pitkiä ohjeistukseltaan tai laajoja kokonaisuuksia. Opiskelijan, jolla on toiminnanohjauksen pulmia (esim. ADHD:n yhteydessä hyvin yleinen), on vaikea saada omatoimisesti tehtäviä tehdyksi, vaikka ne osaisikin.

On todettu oppimisvaikeuksia omaavien nuorten käyttävän ns. hitaita opiskelustrategioita, jota eivät toimi kun tehtävät monimutkaisutuvat tai ovat pidempiä. Uusia opiskelustrategioita tulisi siten myös opettaa näille nuorille, jotta he suoriutuisivat kursseistaan. Jos tehtävät tuntuvat vaikeilta tai aika ei riitä niiden ratkaisemiseen hitaiden strategioiden käytön takia, nuoren itsetunto heikkenee ja hän kokee ehkä jatkuvasti alisuoriutumista, epäonnistumisia ja opiskeluvauhdissa mukana pysyminen on hankalaa. Myös oppimisen pulmia omaavien nuorten itsetuntoa tulee vahvistaa ja heidän tulee saada onnistumisenkokemuksia kyseisessä oppiaineessa.

Jokaisen nuoren tulee tiedostaa myös vahvuutensa. Ne auttavat vaikeiden hetkien yli. Mikäli erityisopettaja tekee heikkousperusteisesti esimerkiksi lukitestausta, tulee rinnalla tehdä myös vahvuustesti. Näin nuori havahtuu myös vahvoihin kohtiinsa ja osaa tunnistaa niitä itsessään ja kavereissaan.

Lopuksi

Lukiossa tulee siis kiinnittää huomioita ja resursoida erityisopettajan tukitoimia samantyyppisiin asioihin kuin peruskoulussakin. Vaikka tuen tarvitsijoita on lukiossa vähemmän (koska tutkimusten mukaan monet tukea tarvitsevat nuoret suuntautuvat ammatilliselle toiselle asteelle), näitä nuoria kuitenkin on useita kymmeniä lukiota kohden. Heillä jokaisella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea.

Kirjoittajalta:

Erja Sandberg
kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi
ADHD-asiantuntija

Täältä pääset lukemaan muita blogikirjoituksiani

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *