Tukitoimia yliopisto-opinnoissa?

Helsingin yliopiston lehden artikkelissa ADHD-oireinen aikuinen – yliopisto-opiskelija Milla kertoo kokemuksistaan ettei yliopistossa aina ymmärretä ADHD-problematiikkaa. Näin varmasti on.

Yliopisto-opetus on usein luennointia, ja yhä enenevissä määrin säästöjenkin myötä ollaan siirrytty ns. massaluentoihin. Iso sali ja useita satoja opiskelijoita kuuntelevat luentoa ja opiskelevat  yhtäaikaa. Jos sinun on vaikea keskittyä kuuntelemaan luennoitsijaa niin tämä opetusmuoto ei tee opiskelua ainakaan helpommaksi. Jokainen häiriöääni, hälinä ja rasahdus, puhumattakaan kesken luennon tulevista ja menevistä opiskelijoista keskeyttää sekä kuuntelemisen, että omien ajatusten työstämisen – oppimisen.

Jo pääsykoe tai tentti, jossa on satoja opiskelijoita, jotka tulevat ja lähtevät salista eriaikaan, voi olla todella ikävä ja ajatukset keskeyttävä kokemus ADHD-oireiselle kokelaalle. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi itse suoritukseen. Esimerkiksi lukivaikeuden myötä voi saada erityisjärjestelyjä tai lisäaikaa myös yliopiston tenteissä, mutta en ole kuullut yhdestäkään opiskelijasta, joka olisi saanut erityisjärjestelyjä esim. ADHD-oireiden takia. Toivottavasti olen väärässä.

Milla toteaa: ”Ryhmätyöt ja meluisat paikat ovat minulle lähes ylivoimaisia.”
Luentosalit ovat vanhoissa, arvokkaissa yliopistorakennuksissa monesti korkeat – ja samalla kaikuvat. Henkilö, jolla on esimerkiksi aistiherkkyyksiä, kuten ääniyliherkkyys tai valoherkkyys, eivät ole parhaimmillaan tällaisissa olosuhteissa, opiskeltiin sitten luennolla, tai ryhmätöissä. Olosuhteet voivat sitä vastoin estää oppimisen ja jopa paikallaolon. Kaikuva ali ja hälinä peittää itse asian kuuntelun.

ADHD-oireinen opiskelija voi taas olla todella motivoitunut ja tehokas esimerkiksi hyvissä olosuhteissa opiskelevana. Milla jatkaa, että tehokkaimmin hän opiskelee yksin, varsinkin, jos ohjeet ovat selkeät ja määräaika tarkka. Yksin työskennellessä keskittyminen ei ole Millalle ongelma. ”Usein suorastaan uppoudun työskentelyyn.”

Milla on yrittänyt tuoda yliopisto-opinnoissa julki, että ryhmätyöt ovat hänelle hankalia. Ikävä kyllä hän ei ole saanut suorittaa kursseja vaihtoehtoisella tavalla. Itse en näe vaihtoehdon tarjoamisessa, yliopistossa tukea tarvitsevalle opiskelijalle mitään ongelmaa. Jos ryhmätyössä tai tietyssä tilassa toimimisessa on yliopisto-opiskelua hankaloittavia piirteitä, miksei tehtävää voisi tehdä toisaalla tai vaihtoehtoisesti itsenäisesti? Pääasia on tiedon omaksuminen ja soveltaminen. Ei se kenen kanssa tai missä tilassa tehtävä tehdään.

Haastankin näin uuden lukuvuoden alussa jokaisen korkeakoulussa opettavan opettajan antamaan opiskelijoille vaihtoehtoja tehtäviin ja tentteihin. Teen niin itsekin, ja hyvällä tuloksella =)

Täältä voit lukea Yliopisto-lehden artikkelin ”Väärinymmärretty ADHD

Täällä aiempi blogikirjoitukseni samaista Yliopisto-lehden artikkelia koskien.

Kirjoittajalta:
Erja Sandberg
kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi
Täältä pääset lukemaan muita blogikirjoituksiani

 

2 thoughts on “Tukitoimia yliopisto-opinnoissa?

  • Minulla on tarkkaivaisuushäiriöstä yliopistolla erityisehdotelma ja saan lisää aikaa tentteihin ja tehtävien palautuksiin. Paperista on ollut suuri apu, osassa tenteissä loppuisi muuten aika todella kesken ja lisäaika tehtävissä helpottaa kurssien suorittamista, ei tule turhia keskeyttämisiä.

  • Itse olen saanut turun yliopistolta vapautuksen luennoista ja ryhmätöistä. Millan tavoin kotona opiskelu on tehokkaampaa oppimisen kannalta ja käyn vain tekemässä tentit yliopistolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *