Sitä lisää mikä toimii!

Sosiaalityö on ilokseni kehitellyt uusia myönteisiä tsemppausmuotoja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Jyväskylässä nuorten palvelukeskuksessa J-napissa syrjäytyneitä ja syrjäytymässä olevia nuoria palkitaan osallistumisesta ryhmän kokoontumisiin esimerkiksi lahjakorteilla, leffalipuilla ja huvipuistomatkoilla. Nuori saa 50 euron lahjakortin, jos hän osallistuu ryhmänsä kaikkiin kokoontumisiin. Säännöllisestä käymisestä varatuilla tapaamisajoilla palkitaan kymmenen euron lahjakortilla tai lipulla elokuviin tai jääkiekko-otteluun. Upeata! Pienellä panostuksella ja samalla suurella motivoinnilla saadaan hyviä tuloksia. Kokeilun vaikuttavuutta tutkitaan Jyväskylän yliopistossa. Myös Seinäjoen sosiaalityössä on maksettu harkinnanvaraista 700 euron palkkiota henkilöille, jotka ovat päässeet koulutuksen tai työkokeilun kautta työttömyysturvan piiriin, askeleen lähemmäs työelämää. Hienoa! Näitä lisää!

Myös tämän sosiaalityön palvelun piirissä olevien nuorten itsetunnosta kuvastelee heidän kommenttinsa ettei heille omasta mielestään kuulu palkitsemista. Moni nuori on niin tottunut  negatiivisiin toimintatapoihin tai jopa rankaisemiseen etteivät nämä heikoilla olevat nuoret koe ansaitsevansa positiivista huomiota. Negatiiviset asiat jättävät ihmisen muistiin suuren jäljen. Negatiivisuus lisää negatiivisuutta eikä auta nuorta syrjäytymisen kehältä pois vaan vahvistaa sitä edelleen. Nuoren tulee tiedostaa olevansa tärkeä yksilö ja merkityksellinen niin lähimmäistensä kuin yhteiskunnankin kannalta. Meidän tulee kaikin tavoin vahvistaa nuoren ajattelutapaa itsestään.

Itsetunto vahvaksi, minäkuva myönteiseksi!

Toivon näille nuorille lisää itsetunnon vahvistusta ja positiivisempaa käsitystä itsestään ja arvokkuudestaan. Tuntevatko nämä nuoret omat vahvat puolensa? Jokaisen ihmisen tulee tietää missä on hyvä ja kuinka voi vahvuuksiensa myötä edetä kohti hyvinvointia. Etenkin tukea tarvitsevilla nuorilla on monesti todettu olevan negatiivinen käsitys itsestä ja heikko itsetunto. On äärettömän tärkeätä vahvistaa näitä osa-alueita myös sosiaalityön alueella.

Jo termonilogia on tärkeätä. Liian usein kuulen jopa ammattilaisten puhuvan ongelmanuorista. Haluaisitko itse olla ongelmanuori tai ongelma-aikuinen? On eri asia puhua nuoresta jolla on ongelmia (mieluummin pulmia tai haasteita) kuin laittaa nuori -sanan etuliitteeksi ongelma. Nuori ei ole koskaan ongelma. Tiedän, että se on herkullinen termi esimerkiksi medialle ja minunkin sanomakseni termiä on yritetty valtamediassa laittaa. Aikuisen tehtävänä on auttaa nuorta vaikeina hetkinä tai tilanteissa, jotta ne ongelmat kaikkoavat. Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen alaisten moninaisten ammattilaisten tulee huomioida vahvuusperustainen työskentelytapa ja arvostava kohtaaminen jokaisen asiakkaansa kanssa.

Kirjoitin aiemmin kohtaamastani ihanasta huostaanotetusta nuoresta “Millasta”. Milla koki, että hänet on leimattu ongelmanuoreksi sosiaalityön ammattilaisten toimesta. Milla ei tuntenut vahvuuksiaan eikä hänen välillä vaikeatakin elämänkulkua ole vahvuusperustaisella työtavalla tuettu, päinvastoin. Kirjoitukseni Millasta voit lukea täältä.

On erilaisia mahdollisuuksia

Meillä jokaisella on monenlaisia mahdollisuuksia työskennellä voimavaralähtöisesti ja arvostavasti. Kohtele toista kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan. Monesti nuorelle on jo tärkeätä, että joku oikeasti kuuntelee. Ei voivottele tilannetta vaan ymmärtää, ottaa tosissaan ja tekee konkreettisen suunnitelman kohti osatavoitteita ja suurempaa tavoitetta nuoren elämäntilanteen mukaisesti. Suunnitelmaa tulee toki toteuttaa ja tarkastella tietyin väliajoin mikä on muuttunut ja miten on päästy eteenpäin. Liian paljon kuulen senkaltaista toimintatapaa, että nuori joutuu yhä uudelleen ja uudelleen kertomaan tilannettaan, työntekijät vaihtuvat useasti ja vain voivotellaan tilannetta. Mitään konkreettista ei kuitenkaan tapahdu. Se on hukattua työaikaa, niin asiakkaalta kuin työntekijältä, ja yhteiskunnalta. Itse en ainakaan halua verovaroin tukea julkisen vallan alaista toimintaa, jossa ei tapahdu konkreettista edistystä nuoren hyvinvoinnin eduksi.

Sekä perheille että ammattilaislle on toki monenlaisia työkaluja tarjolla. Henkilön toimintakyky on tärkeätä kartoittaa ja suunnata tarvittavat toimenpiteet myös toimintakykyarvion perusteella. Meillä on myös erilaisia vahvuustestejä (kuten KTA tai VIA), jonka avulla nuori konkreettisesti tunnistaa vahvuutensa. On monenlaisia tunnekortteja, pelejä, pedagogisia välineitä ja muita materiaaleja, joista sekä minä että moni muu ammattilainen kokenut olevan merkittävää hyötyä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa työskentellessä. Ja ihmisen persoonaahaan ei voita mikään. Kun olet oikealla asenteella, vilpittömästi ja päämääräsuuntautuneesti valmiina auttamaan nuorta ahdingostaan monilla keinoilla, se toimii. Olet ihminen ihmiselle.

Sitä lisää mikä toimii!

Kirjoittajalta:

Erja Sandberg
kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi

Täältä pääset lukemaan muita blogikirjoituksiani

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *