Positiivinen pedagogiikka painottaa lasten ja nuorten vahvuuksia

Rakenna minut vahvaksi!

Alla olevalla videolla kerron positiivisen pedagogiikan merkityksestä ihmiseen


Me kaikki haluamme tietää hyvät puolemme. Me kaikki haluamme positiivista palautetta ja onnistumisen kokemuksia. Me haluamme nähdä potentiaalimme ja uskon tulevaan. Meidän jokaisen on merkityksellistä tietää omat vahvuusalueemme. Me haluamme käyttää vahvimpia puoliamme osana osaamistamme. Miten sinä voit rakentaa jokaista lasta ja nuorta vahvemmaksi?


Vahvuusperustainen työote pohjaa positiiviseen psykologiaan, joka taasen kuuluu persoonallisuuspsykologian osa-alueeseen. Positiivisessa pedagogiikassa tarkastellaan siis ihmisen persoonaa ja kehitetään ja tullaan tietoisemmaksi itsemme eri puolista. Teoreettisena lähtökohtana tieteenalalla on keskittää näkökulma siihen mikä toimii.

Vahvuusperustainen ajattelutapa sopii toki meille kaikille, mutta erityisen tärkeätä se on tukea tarvitseville ihmisille; lapsille, nuorille ja aikuisille niin kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa, lastensuojelun palveluissa kuin perhetyössäkin.

Usein vahvempaa tukea ja ohjausta tarvitsevat ihmiset kuulevat paljon sellaisista asioista, mitkä ovat heille hankalia tai joita he eivät osaa. 

Nyt vaihdetaan näkökulmaa, koska meissä kaikissa on vahvoja puolia! Jokainen meistä onnistuu päivittäin. Jokainen meistä osaa paljon ja kehittyy kokoajan. Miten sinä tuot näitä ilmi omassa työssäsi tai vanhemmuudessasi?

Tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista on perinteisesti erityispedagogisten mallien mukaan lähdetty negatiivissävytteisesti etsimään heikkouksia, sitä mikä oppilaassa on vikana, mitä pitää tukea, korjata tai parantaa. Esimerkiksi erityisopettajan oppimisvaikeustesteillä löytyy heikkoudet, mutta ei vahvuuksia. Näiden rinnalla on tärkeätä huomata henkilön vahvuudet, hyvät puolet, joiden avulla voidaan loistaa – ja saada osaamistamme paremmin käyttöön ja julki.


Lastensuojelun palveluissa usein aiemmat hankaluudet perheessä ovat paljon keskusteluissa ja määrittävät tilanteita. On tärkeää varmistaa lasten ja nuorten myönteinen kehitys ja vaihtaa näkökulmaa. Vahvuusperustainen työote on avain siihen. Se on tämän päivän laadukas työtapa, mikä tunnistaa myös vastuumme tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tärkeän myönteisen minäkäsityksen muodostumiseen.

Vahvuuksia on erilaisia. On tiedollisia ja taidollisia vahvuuksia. On myös persoonaan liittyviä luonteenvahvuuksia. Näitä kaikki tarvitaan niin lapsuudessa, nuoruudessa kuin aikuisuudessakin. Jokainen meistä tekee esimerkiksi persoonallamme töitä. Meidän tulee siis tuntea itsemme, jotta voimme hyödyntää potentiaalimme. Jokainen meistä haluaa onnistua, innostua ja saada myönteisiä huomioita, oli tausta, taidot tai tilanne mikä tahansa.

Vahvuusperustainen kasvatus ja pedagogiikka painottavat yksilön vahvuuksia, onnistumista, osaamista ja hyvien puolten näkemistä lapsessa, nuoressa tai aikuisessa. Sen tavoitteena on ihmisen onnellisuuteen ja kukoistukseen vievää ja kannattelevaa hyvinvointia – riskien kartoittamisen ja ongelmakeskeisyyden sijaan.


Vahvuusperustaiseen työotteeseen, kasvatukseen, opetukseen ja ohjaukseen kuuluvat:

  • Hyvien asioiden huomaaminen (micro moments)
  • Myönteisten asioiden sanoittaminen
  • Palautteenantotaidot
  • Onnistumisen kokemusten mahdollistaminen
  • Tietoisesti hyvään keskittyminen
  • Ratkaisukeskeisyys
  • Tulevaisuuteen suuntautuminen
  • Innostaminen, kannustaminen, tsemppaaminen
  • Vahva itsetunto, myönteinen minäkuva
  • Mahdollisuudet, potentiaali, usko itseen myös pidemmällä ajanjaksolla,
  • Vahvaksi rakentaminen tutkimusperustaiset työkalut: Osaaminen, itseluottamus, ihmissuhdetaidot, luonne ja välittäminen (ks. Rakennetaan lapsi/nuori vahvaksi -materiaalit)
  • Hyvinvointi!

Lisää vahvuusperustaista asiaa:
Täältä voit lukea ADHD:sta ja positiivisesta pedagogiikasta.
Blogikirjoitukseni käyttämästäni vahvuuspedagogiikasta toisella asteella.
Blogikirjoitukseni vahvuuksien huomioinnista vankilaopetuksessa.