toukokuu 7, 2016

ADHD ja positiivinen pedagogiikka

Olisin toivonut että minut olisi huomiotu. Toivon että vahvuuteni olisi huomattu ja osattu auttaa adhd:n tuomissa vaikeuksissa kuten huolimattomuudessa. (Sitaatti väitöskirjasta)

Omaan tutkimusalueeseeni, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden problematiikkaan löytyy helposti ulkoisen käyttäytymisen ja toimintojen heikkoja osa-alueita, joista kerta toisena perään mainitsemisella oppilaalle voi olla negatiivisia psyykkisiä seuraamuksia, jos oppilas kokee olevansa oireidensa kanssa kelvoton ilman mainittuja vahvuusalueitaan.

Oppilaan itsetunto heikkenee ja minäkuva voi olla negatiivinen. Hän ei enää enää usko itseensä ja näe itsessään hyviä puolia. Tutkimuksessani ja muutoinkin ADHD-oireisilla henkilöillä on monesti toiminnallisten pulmien ja ihmissuhdetaitojen lisäksi stigmatisointia. Mikäli henkilö saa vain negatiivista palautetta oireistaan ja toiminnastaan joka voi johtaa alisuoriutumiseen, negatiiviseen käsitykseen itsestä sekä heikkoon itsetuntoon usealla elämän osa-alueella. Tutkimuksessani vielä vuosikymmenten jälkeen samaiset ihmiset muistivat heikkousperustaisen toimintavan, sillä on pitkät jäljet ihmisen elämässä.

Tutkimuksessani vahvuusperustaista opetusta ja hyvien puolien näkemistä kuvattiin käänteentekeväksi tekijäksi alisuoriutumiselle, oppimiselle ja oppilaan itsetunnolle, koko myöhemmälle elämälle. Tukea tarvinneet oppilaat – jotka ovat nyt jo aikuisia – muistavat myös edelleen aikuisuudessa hyvin opettajien asenteet ja toimintamallit.

Vahvuusperustainen opetus vahvistaa myös ADHD-oireisten oppilaiden minäpystyvyyttä, jonka vaikutuksesta on vahva tieteellinen näyttö akateemiseen motivaatioon, onnistumisen kokemuksiin, menestykseen sekä positiivisiin uskomuksiin. Käyttäytymisen positiivisella vahvistamisella ja tunteiden vahvuuksien tunnistamisella näyttäisi myös olevan yhteys koulumenestykseen sekä oppilas–opettaja -suhteen laatuun. Tarkkaavuus on yhteydessä myös minäpystyvyyteen, joten vahvuuskeskeistä pedagogiikkaa voidaan suositella käytettäväksi myös suomalaisissa kouluissa.

Perusopetuksen lisäksi positiivista pedagogiikkaa tulisi käyttää myös toisella asteella nuoren kouluttautuessa ammattiin ja edelleen korkea-asteella. Kaikki toki lähtee jo varhaiskasvatuksesta, jossa lapselle tulee opettaa vahvuusperustainen kieli.

ADHD-oireisten henkilön vahvuuksia tulisi tukea järjestelmällisesti yhteiskunnassa tukea. Kunnan strategiatasolla tulisi kääntää niin opetus-, sosiaali-, kuin terveystoimenkin alainen ADHD-oireisille suunnattu ongelmapuhe voimavarapuheeksi. Mikäli tukea tarvitsevan henkilön minäkäsitys ja itsetunto pysyvät hyvinä, hän kokee valtaistumista, mikä on tärkeätä henkilön vaikutusmahdollisuuden ja elämänhallinnan kokemuksissa ja vaikuttaa positiivisesti selviytymiseen yhteiskunnassa.

pirkkoelf

RT @SandbergErja: Vahvuudet käyttöön! Tutkimusta ja koulutusta – ADHD ja positiivinen pedagogiikka https://t.co/ydytcH5IHh