Tunnetko omat vahvuutesi?
Jokainen meistä on hyvä jossain. Se voi olla tietty ala tai oppiaine, esimerkiksi matemaattinen ala, kielellinen taito tai luovuus. Mutta vahvuus voi olla myös jotain muuta – jotain mitä ei voi mitata esimerkiksi tämänhetkisin kouluarvosanoin. Vahvuuudet linkittyvät ihmisen hyvinvointiin. Tässä kirjoituksessa esittelen omien vahvuuksien tunnistamiseen liittyvää mittaria ja työkalua enemmän, ja uudessa kirjassamme Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi samainen vahvuusajattelu on mukana, tosin yhtenä osa-alueena ja hyvinvoinnin tuottajana. Hyvinvointi rakentuu siis laajemassa kontekstissa kuin pelkässä vahvuusajattelussa. Siten positiivinen pedagogiikkkakin on aina enemmän kuin pelkkää vahvuusajattelua. Tästä voit lukea lisää kirjasta. Aloitetaan kuitenkin vahvuuksista 🙂 Vahvuusajattelu toiseen asteen oppilaitoksissa? Olen opettanut erityispedagogiikkaa mm. toisen asteen opiskelijoille, sekä peruskoulusta että lukiosta tulleille nuorille. Mukana opetusryhmissä on ollut huomattava määrä myös erityisopetuksesta tulleita opiskelijoita, toisella asteella kun ei ole erillisiä erityisopetusryhmiä vaan kaikki opiskelijat ovat taustastaan tai peruskoulun statuksesta riippumatta samoissa isoissa opetusryhmissä. Myös erityisopetuksen resurssit ovat toisella asteella aivan eri luokkaa kuin…
Vahvuudet käyttöön!
Suomalaista perusopetuslakia on muutettu vuoden 2011 alusta lukien ottamalla käyttöön oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmä, joka perustuu erityisopetuksen strategiaan. Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksissa ja täydennyksissä määritellään tuen kolmiportaisuuden; yleisen, tehostetun ja erityisen tuen rakenteen sekä tukitoimien järjestämisen perusteita. Oppimisen ja koulunkäynnin lähtökohtana tulee olla monenlaisista lähtökohdista ja kulttuureista tulevien oppilaiden vahvuudet sekä kehitys- ja oppimistarpeet. Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan perusopetuksen yhtenä tehtävä ohjata oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppilaan yksilölliset vahvuudet ovat siis tiedostettava ennen kuin opetusta ja tukitoimia voi järjestää. Positiivinen pedagogiikka Positiivinen pedagogiikka (positive education) painottaa oppilaiden vahvuuksia sekä onnellisuuteen tähtäävää – oppilaita kannattelevaa hyvinvointia – riskien kartoittamisen ja ongelmakeskeisyyden sijaan. Tukea tarvitsevista oppilaista on perinteisesti erityispedagogisten mallien mukaan lähdetty negatiivissävytteisesti (esimerkiksi oppimisvaikeustestien kautta) etsimään heikkouksia, sitä mikä oppilaassa on vikana, mitä pitää korjata tai parantaa. Oppilaiden luonteenvahvuuksilla on myönteisiä yhtymäkohtia oppimiseen…