Mobiilisovellus toimintakyvyn määrittämiseen
Muutamia päiviä sitten eräs tukea tarvitseva aikuinen kyseli huolissaan kuinka voi vakuuttaa Kelan toimintakyvyn rajoitteistaan – hyvästä kognitiivisesta kapasiteetistaan huolimatta. Miten kirjata asiat niin, että tulee ymmärretyksi? Huoli on ollut suhteellisen usein esillä sekä tutkimusperheissäni että tutkimuksen ulkopuolella tukea tarvitsevia ihmisiä usein kohdatessani. Edelleen tuntuu olevan sitkeässä ajatus, että toimintakyky määrittyisi vain ihmisten ulkoisten puitteiden (esimerkiksi fyysisten tekijöiden) perusteella ja tuntuu vaativan perusteluja eri instansseissa saada apua elämäänsä mikäli tuentarvetta ei näy henkilöstä päällepäin. THL tuo appsin toimintakyvyn määrittämiseen THL:ssä on testausvaiheessa toimintakyvyn arvioimiseen kehitetty mobiilisovellus mICF. Se perustuu kansainväliseen ICF-luokitukseen ja nyt haetaan soveltuvuutta ja käyttökokemusta toimintakyvyn arviointiin. Olen itse testannut sovelluksen ensimmäisten joukossa, alla kuva sovelluksen päävalikosta. Sovellus vaikuttaa hyvältä ja tervetulleelta uudelta työkalulta – jotta tukea tarvitseva henkilön ja ammattilaisten näkökulmat kohtaisivat. THL:n erikoistutkija, FT Heidi Anttila kuvaa sovellusta: “Appsi vähentää tarvetta selittää samaa toimintakykyyn liittyvää tietoa aina uudelleen eri ammattilaisille ja laajentaa asiakkaan näkemystä omasta…
Kuka ajaa lahjakkaan lapsen oikeutta tasoiseensa opetukseen?
Viime päivinä olen ilokseni lukenut monta kirjoitusta eri tahoilta lahjakkuudesta. Tässä yksi lisää. Helsingin yliopistossa marraskuussa tarkastettu Sonja Laineen väitöskirja tarkasteli luokanopettajien käsityksiä lahjakkuudesta, asenteita lahjakkaiden kasvatusta kohtaan ja lahjakkuuden tukemisessa käyttämiä menetelmiä. Laineen tutkimuksen mukaan lahjakkaiden oppilaiden tarvitsema opetus riippuu kulloisenkin opettajan osaamisesta. “Tämä johtaa epätasa-arvoiseen tilanteeseen, sillä siinä missä yhden opettajan opetuksessa lahjakas tulee tunnistetuksi, ja hän saa ennalta suunniteltua ja tavoitteellista tukea, toisen opettajan luokalla hän saattaa jäädä tunnistamatta ja täysin vaille tarvitsemaansa tukea”, Laine toteaa. Tutkimus vahvistaa näkökulmaa siitä, että lahjakkaiden tarpeisiin vastaaminen Suomessa riippuu opettajasta, mikä saattaa puolestaan johtaa epätasa-arvoiseen tilanteeseen lahjakkaiden keskuudessa. Filosofian tohtori, biokemisti Johanna Vendelin kirjoittaa blogissaan: “Heikompien määrä kasvaa samalla kun lahjakkaiden tulokset heikkenevät. Suomella, jolla on varaa tukea raskasta teollisuutta useiden miljardien eurojen edestä, on varaa panostaa koulutukseen. Valitettavasti nykyiset päättäjät eivät arvosta koulutusta, mikä on ongelman ydin.” Kuinka suomalainen opettajankoulutus vastaa lahjakkaiden opetukseen? Laineen mukaan lahjakkaiden oppilaiden opettamiseen pitää…
Häiriöihin puuttumisesta myönteiseen vahvistamiseen!
Otin kahden kollegani kanssa kantaa julkisuudessa olleeseen keskusteluun. Opettajat ja vanhemmat uupuvat (HS 17.11 ja 22.11) haastavien lasten kanssa. OAJ (HS 19.11) ehdottaa ratkaisuksi ”häiriköiden” erottamista määräajaksi. Keskustelua haastavasti käyttäytyvien lasten ohjaamiseksi ja kiusaamisen ehkäisemiseksi leimaa reagointi. Olemme jatkuvasti myöhässä ja puuttumassa oireisiin. Haluamme nostaa keskusteluun hyvinvoinnin edistämisen. On pysähdyttävä ja noudettava tietoisesti esiin toimivia asioita, puututtava myönteiseen sanallistamisen, eleiden ja tekojen kautta. Hyvinvointia rakentaa jokaisen lapsen arvokkuuden ja osallisuuden kokemusten vahvistaminen. Tähän nojaa myös uuden opetussuunnitelman arvoperusta. Hyvässä koulussa jokaisella lapsella on olo: “minulla on merkitystä, minulle on tilaa”. Meidän aikuisten tulee auttaa lapsia ja nuoria onnistumaan ryhmän jäsenenä toimimisessa aktiivisen taitojen harjoittelun kautta. Moitteisiin ja rankaisemiseen pohjautuva tapa lisää käytösongelmia ja negatiivista kehää. Tehokas väylä yhteisöllisen hyvinvoinnin rakentumiseen on koko koulun hyvän huomaamisen kulttuuri aikuisten ja lasten kesken. Itsensä ja toisten kanssa toimeen tuleminen on taitojen taito, joka auttaa lapsia voimaan hyvin ja sillä on jatkumo myös aikuisuuteen.…