Koulutammeko lahjakkaita alisuoriutujia?
Tänään annan puheenvuoron lahjakkaiden lasten huoltajalle – Elina Jeskaselle. Tässä ajattelemisen aihetta meille kaikille opetusalalla toimiville. Olen neljän lapsen äiti, lasten joille kaikille koulu on ollut helppoa, kahdelle erityisen helppoa ja matematiikka turhauttavan helppoa. Lasten lahjakkuus ilmeni jo hyvin varhain jopa intohimoisena palapelien rakentamisena, sitten lampputolppien laskemisena, keskiaukeaman etsimisenä (’äiti, onko 134 keskellä 268:aa’), sitten noin 4 –vuotiaana jäljellä olevan ajomatkan laskemisena (koko matka 55km ja 30km kohdalla – ’äiti meillä on 25 km jäljellä’). Kouluun mennessä oli jo kertolaskutkin hahmottuneet, eli 5*6 on ’tietenkin 30’ ja miten laskit: ’koska 2 menee 6:een 3 kertaa ja 2*5=10, niin kolme niitä, eli 30’. Luotin koululaitokseemme. Luotin opettajan vakuutteluun, että kaikki hoituu, että ilmeinen lahjakkuus huomioidaan. Hieman tosin huolestuin kun vastattuamme myöntävästi ’oletteko ostaneet sille puuhakirjoja’ –kysymykseen opettaja purskahti ’no niin, olette itse aiheuttaneet sen (lahjakkuuden)’. Esikoinen kertoi vasta vuosien päästä että oli eka-tokaluokan matematiikan tunnit kuluttanut mentaliharjoituksia tehden, mm yrittänyt ajatuksissa kulkea jonkun tieosuuden…
Lukion pedagogisten tukitoimien paketti
Tällä kertaa kirjoitan lukiolaisten tukitoimista. Aiemmin olen koonnut varhaiskasvatuksen, alakoulun, yläkoulun ja ammatillisen toisen asteen tukipaketit. Tarvitaanko lukiossa erityisopetusta? Usein tunnutaan ajattelevan, ettei lukioon hakeudu tukea tarvitsevia opiskelijoita, joten heille ei tarvitse suuremmin tarjota tukitoimiakaan. Tutkimusten mukaan lukiossa kuitenkin opiskelee nuoria, joilla on todettu peruskoulun aikana keskittymisen pulmia tai oppimisvaikeuksia ja niihin tulee edelleen lukioaikana tarjota tukea jatkumoajattelulla. Nuorilla on myös monenlaista muun tyyppistä tuentarvetta. Mikäli lukion aineenopettajilla ei ole erityispedagogista osaamista ja erilaisille oppijoille monenlaisia opetusmenetelmiä käytössään, lukiossa tulee olla erityisopettaja varmistamassa myös näitä tukitoimia. Jokaisella nuorella on oikeus tarvitsemaansa tukeen. Mitä sanoo laki? Elokuun alussa 2019 otettiin käyttöön uusi lukiolaki, jonka myötä tukea tarvitsevien lukiolaisten oikeus tukitoimiin vahvistui. Lukioihin tulee myös palkata erityisopettajia varmistamaan oppijoiden tukemista. Aiemmin siihen ei ole ollut lainsäädännöllistä velvoitetta. Uudessa lukiolaissa todetaan seuraavasti: 28 § Oppimisen tuki Opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja…
Jaanan lapset makoilevat lattialla, eikä niille opeteta mitään
Lahjakkuus puhuttaa. Toisaalta tuntuu, ettei lahjakkaista oppilaista saisi puhua vaan kaikkien pitäisi olla samassa “muotissa” peruskoulussa. Tänään siis aiheenani lahjakkaiden opetus ja ylöspäin eriyttäminen. Tekstin on kirjoittanut KM, LTO, luokanopettaja Jaana Perkinen Hyvinkäältä, joka kertoo miten hän saa jokaisen oppilaan potentiaalin käyttöön omassa opetuksessaan peruskoulussa. Ajelin kotiin Espooseen Hämeenlinnasta, missä opiskelin luokanopettajaksi v. 1993. Olin juuri lukenut silloisen laitoksemme johtajan Kari Uusikylän kirjan Lahjakkaiden kasvatus ja se kirja sai minut lähestulkoon voimaan pahoin. Päätin, että minun kynsistäni ei koskaan lähtisi oppilas, joka aikuisena sanoisi koulun olleen tappotylsää ja jonka oppimisen ilon ja motivaation minä olisin syönyt. Miten tuohon tavoitteeseen päästäisiin? Mietin erilaisia ratkaisuja siihen, miten huomioisin erilaiset oppijat luokassani niin, ettei kukaan turhautuisi ja että ne oppilaat, joilla olisi vaikeuksia, saisivat tarvitsemansa tuen. En kokenut tuolloin, että tasoryhmät toisivat helpotusta asiaan ja yhä edelleen olen vakaasti sitä mieltä, että oppiminen on meidän yhteinen asia. Mielestäni luokka on kuin yhteiskunnan pienoismalli, jossa jokainen…
Sopimatonta innokkuutta koulussa?
Viime päivinä on keskustelu ollut aktiivista somessa jakamani lapselle annetun negatiivisen wilmamerkinnän ympärillä (lupa käyttöön on). Olisin voinut toki jakaa vain tekstin mutta jaoin kuvan wilmamerkinnästä ilman identifiointeja, perustellen, että se todella on annettu. Myös oppilaan huoltaja(t) on jakanut samaista kuvaa omilla foorumeillaan. Kolmasluokkalainen lapsi oli siis tehnyt innokkaana kotitehtäviä enemmän kuin olisi saanut ja opettaja antoi ”kiitokseksi” lapselle sopimaton käytös –wilmamerkinnän. Ja tarkennuksena, tämä ei ole oman lapseni wilmamerkintä. Keskustelu on hyväksi Olen saanut paljon viestejä, kommentteja ja twiittejä asian ympäriltä – aikuisilta, joita on kohdeltu aikoinaan samalla tavalla. Monet heistä toimivat tällä hetkellä aivan muualla kuin opetus- ja kasvatusalalla, esimerkiksi menestyneinä business-maailmassa. Osa kommentoijista on opiskelijoita, entisiä oppilaita tai nykyisiä lasten huoltajia. Toki myös opettajat ovat reagoineet vahvasti. Osa ihmetellen kollegaansa, osa ei hyväksy tätäkään kritiikkiä. Itse ajattelen asiaa aina lapsen kannalta. Lapsi ei monesti pysty puolustautumaan auktoriteettia, aikuista opettajaa kohtaan. Lapsi ei tunne esimerkiksi opetussuunnitelmaa. Kuka ajaa…
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogisten tukitoimien paketti
Varhaiskasvatus perustana lapsen elämässä Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on erittäin tärkeä tehtävä. Varhaiskasvatuksen on oltava laadukasta, riittävästi resursoitua ja koulutettujen ammattilaisten tuottamaa. Varhaiskasvatuksen aikaisilla toimilla on mittava merkitys koko lapsuus- ja nuoruusaikaan niin psyykkisesti, sosiaalisesti, kognitiivisesti kuin fyysisestikin tarkasteltuna. Tutkimusten perusteella tiedämme, että mitä aiemmin lapsi saadaan mukaan yhteiseen varhaiskasvatukseen, sitä varhaisemmin voidaan tunnistaa tuen tarpeita, voidaan vähentää mahdollista myöhempää syrjäytymisriskiä ja edelleen tukea lasta sekä hänen perhettään. Nämä perustelut koskevat toki kaikkia lapsia, mutta etenkin tukea tarvitsevia lapsia. Varhaiskasvatus ja esiopetus voi siten olla myös lasta kuntouttavaa toimintaa. Varhaislapsuuden pulmat ennustavat ongelmia myös lapsen myöhemmällä iällä, esimerkiksi perusopetuksen puolella. Siten varhaiskasvatuksen tärkeä tehtävä on tunnistaa lapsen pulmat ja antaa heti varhaista tukea. Jokaisessa lapsiryhmässä on nähtävissä tukea tarvitsevia lapsia. Tämän takia jokaisessa päiväkodissa tai muussa varhaiskasvatusta antavassa paikassa tulisi olla myös erityispedagogiikan koulutusta saaneita ammattilaisia kuten varhaiskasvatuksen erityisopettajia tai erityislastentarhanopettajia. Seuraavaan olen koonnut muutamia yleisempiä tuentarpeita ja vahvuusperustaista lapsen tukemista.…