Lukion pedagogisten tukitoimien paketti

Tällä kertaa kirjoitan lukiolaisten tukitoimista. Aiemmin olen koonnut varhaiskasvatuksen, alakoulun, yläkoulun ja ammatillisen toisen asteen tukipaketit.

Tarvitaanko lukiossa erityisopetusta?

Usein tunnutaan ajattelevan, ettei lukioon hakeudu tukea tarvitsevia opiskelijoita, joten heille ei tarvitse suuremmin tarjota tukitoimiakaan. Tutkimusten mukaan lukiossa kuitenkin opiskelee nuoria, joilla on todettu peruskoulun aikana oppimisvaikeuksia ja niihin tulee edelleen lukioaikana tarjota tukea.

Nuorilla on myös monenlaista muun tyyppistä tuentarvetta. Mikäli lukion aineenopettajilla ei ole erityispedagogista osaamista ja erilaiselle oppijoille monenlaisia opetusmenetelmiä käytössään, lukiossa tulee olla erityisopettaja varmistamassa myös näitä tukitoimia. Jokaisella nuorella on oikeus tarvitsemaansa tukeen.

Mitä sanoo laki?

Elokuussa 2019 otetaan käyttöön uusi lukiolaki, jonka myötä tukea tarvitsevien lukiolaisten oikeus tukitoimiin vahvistuu. Lukioihin tulee myös palkata erityisopettajia varmistamaan oppijoiden tukemista. Tällä hetkellä siihen ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta. Uudessa lukiolaissa todetaan seuraavasti:

28 § Oppimisen tuki

Opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä.
Tuen tarvetta tulee arvioida opintojen alussa sekä säännöllisesti opintojen edetessä. Tukitoimet kirjataan opiskelijan pyynnöstä opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.
On huomioitava, että oppimiseen liittyvät pulmat voivat näkyä suoraan oppimisvaikeuksina tai välillisesti esimerkiksi vaikeutena keskittyä oppimiseen. Opiskelijoilla on siis oikeus yksilöllisten tarpeiden mukaisesti saada tukea opintoihinsa.
Toinen huomioitava seikka on, että tukitoimia ei automaattisesti  kirjata dokumenttiin kuten peruskoulussa. Opiskelijoiden ja huoltajien on hyvä tiedostaa tämä. Tukitoimien kirjaamista tulee siis erikseen pyytää lukiossa!

Mihin lukiossa saa tukea?

Aika usein kuulee, että lukiossa keskitytään vain mahdollisen lukivaikeuden testaamiseen. Tämä toki sen takia, että ylioppilaskirjoituksissa keskivaikean tai vaikean lukivaikeuden takia voi saada esimerkiksi lisäaikaa kokeeseen. Mutta onko oikein, että erityisopettajan toimet tähtäävät vain yhteen, olkoonkin tärkeään, loppukokeeseen? Minusta ei.

Meidän tulee tukea nuoren opintoja, ei yhtä koetilannetta. Todetun lukivaikeuden tms. jälkeen lukiossa on ollut vaikeaa saada tukitoimia. Se siis todettiin vain yhden kokeen takia, ilman, että asialle olisi suunniteltu muita tukitoimia tai erityisopettajan palveluita. Nuoret olisivat kaivanneet myös lukipulmissaan konkreettista apua esimerkiksi pitkien ja monimutkaistuvien tekstien lukuun ja kirjoittamiseen. Siten otan ilolla vastaan lakimuutoksen ja velvoituksen opintojen tukemiseen, ei vain yo-kokeen tukemiseen.

Mihin lukiossa kaivataan tukea?

Aiemmin mainitsemieni oppimisvaikeuksien ml. lukivaikeuden lisäksi lukio-opiskelijoilla on monenlaisia muitakin tuentarpeita. On nuoria, jotka ovat kognitiivisesti erittäin taitavia, jopa lahjakkaita jollain osa-alueella, mutta tarvitsevat tukea jollain toisella osa-alueella, esimerkiksi elämänhallinnassa tai sosiaalisissa tilanteissa.

Oman tutkimukseni kohderyhmässä, ADHD-oireisilla nuorilla oli monesti kognitiivisesti hyvät tiedot ja taidot, mutta he olisivat tarvinneet tukitoimia tunnilla esimerkiksi keskittymiseen, aistinsäätelyhäiriöihin tai toiminnanohjaukseen. Samaiset henkilöt kokivat ettei näitä tuentarpeita tunnistettu ja monesti otettu huomioon lukio-opinnoissa. Esimerkiksi hälyisä opiskelutila tai pitkät luentotyyppiset tunnit voivat olla tällöin hankalia näille nuorille. Myös lukion 75-90 minuutin pituiset oppitunnit ovat iso muutos peruskoulun 45 minuutin oppituntien jälkeen. Yhä tärkeämmäksi nousee tuntien struktuurien suunnittelu.

Lukiossa tulisi siis huomioida aistiyliherkkyydet samoin kuin peruskoulussakin. Näihin vaikuttaa esimerkiksi ryhmäkoko (erityisesti sen tuottama häly), tilan valaistus ja akustiikka, opiskelijan sijainti luokassa jne. Nuoren oppimista voi merkittävästi hankaloittaa edellä mainitut asiat, vaikka hän olisi kognitiivisesti täysin kykenevät oppimaan vaadittavat asiat. Koetilanteihin tulee myös kiinnittää huomiota ja mahdollistaa häiriöherkälle nuorelle esimerkiksi rauhallisempi koetila.

Tuntien rakenteeseen tulisi kiinnittää huomiota, samoin kuin peruskoulussa. Esimerkiksi ADHD-oireisen nuoren keskittymiskyky riittää kerralla vain n. 10-15 minuuttia. Opettajan ammattitaitoa on rakentaa tunnit siten, että toimintaa vaihdetaan hieman säännöllisin väliajoin. Näin keskittymisen pulmia omaavan opiskelijakin pystyy ottamaan tietoa vastaan ja edelleen tuottamaan tietoa. Niin ADHD:n, autisminkirjon (ent. asperger) kuin matematiikan oppimisvaikeuksiinkin on usein yhteydessä hahmotuksen pulmat. Tällöin opiskelijalla voi olla vaikeata hahmottaa suuntia, tiloja tai vaikka eksyä rakennuksessa. Myös näihin tulisi kiinnittää huomiota lukiossa.

Myös nuoren toiminnanohjaus kaipaa monesti tukea, esimerkiksi tehtävän aloittamiseen, välivaiheiden sanallistamiseen tai välivaiheisiin pilkkomiseen ja tehtävän loppuunsaattamiseen. Monesti lukion tehtävät ovat monivaiheisia, pitkiä ohjeistukseltaan tai laajoja kokonaisuuksia. Opiskelijan, jolla on toiminnanohjauksen pulmia (esim. ADHD:n yhteydessä hyvin yleinen), on vaikea saada omatoimisesti tehtäviä tehdyksi, vaikka ne osaisikin.

On todettu oppimisvaikeuksia omaavien nuorten käyttävän ns. hitaita opiskelustrategioita, jota eivät toimi kun tehtävät monimutkaistuvat tai ovat pidempiä. Uusia opiskelustrategioita tulisi siten myös opettaa näille nuorille, jotta he suoriutuisivat kursseistaan. Jos tehtävät tuntuvat vaikeilta tai aika ei riitä niiden ratkaisemiseen hitaiden strategioiden käytön takia, nuoren itsetunto heikkenee ja hän kokee ehkä jatkuvasti alisuoriutumista, epäonnistumisia ja opiskeluvauhdissa mukana pysyminen on hankalaa. Myös oppimisen pulmia omaavien nuorten itsetuntoa tulee vahvistaa ja heidän tulee saada onnistumisenkokemuksia kyseisessä oppiaineessa.

Huomioi yksilöllistetyt oppiaineet

Huomiota kannattaa myös kiinnittää mahdollisesti perusopetuksessa yksilöllistettyihin oppiaineisiin, joista kertoo tähtimerkki perusopetuksen päättötodistuksessa. On hyvä tietää, että yhteishaku ei ota huomioon tähtiä. Tästä tulee osaamisesta virheellistä oletusta sekä opiskelijalle että opettajalle. Siten esimerkiksi tähtimerkillä varustettu numero 9 voikin vastata perusopetuksen oppimäärää arvioinnilla 5. Tällöin opiskelijalla ei ole lukio-opintoihin tarvittavaa pohjaa ja voi olla hankalaa oppia tiiviissä tahdissa uutta kun pohja on heikko. Tästä kuulen paljon lukio-opettajien huolta. Mikäli oppilaalle ei ole opetettu peruskoulun oppimäärän mukaisia tietoja, lukio-opinnot voivat olla hyvin hankalat ja jo motivaatio opiskeluun laskee.

Rakennetaan nuori vahvaksi!

Jokaisen nuoren tulee tiedostaa myös vahvuutensa. Ne auttavat vaikeiden hetkien yli. Mikäli erityisopettaja tekee heikkousperusteisesti esimerkiksi lukitestausta, tulee rinnalla tehdä myös vahvuustesti. Näin nuori havahtuu myös vahvoihin kohtiinsa ja osaa tunnistaa niitä itsessään ja kavereissaan.

Suosittelen jokaiselle nuoren kanssa toimivalle aikuiselle kirjoittamaani tietokirjaa Positiivinen pedagogiikka ja nuoren hyvinvointi, jossa esitellään tutkittu teoreettinen viitekehys nuoruudessa ja siihen soveltuvat käytännön harjoitteet nuoren kanssa tehtäväksi. Kirjaan on saatavilla myös visuaaliset, nuorten mieleen olevat Rakennetaan nuori vahvaksi -kortit, joista saa motivaation lisäksi visuaalisen tuen harjoitteiden läpikäymiseen, tekemiseen sekä aiheesta keskusteluun. Kortit löydät täältä.

Lopuksi

Lukiossa tulee siis kiinnittää huomioita ja resursoida erityisopettajan tukitoimia samantyyppisiin asioihin kuin peruskoulussakin. Vaikka tuen tarvitsijoita on lukiossa vähemmän (koska tutkimusten mukaan monet tukea tarvitsevat nuoret suuntautuvat ammatilliselle toiselle asteelle), näitä nuoria kuitenkin on varovaisestikin arvioituna useita kymmeniä lukiota kohden. Heillä jokaisella on lakisääteinen oikeus saada tarvitsemaansa tukea.

Kirjoittajalta:

Erja Sandberg
kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi
ADHD-asiantuntija

Täältä pääset lukemaan muita blogikirjoituksiani

%d bloggaajaa tykkää tästä: