Positiivinen pedagogiikka kielten-/aineenopetuksessa

Tällä kertaa blogissani vierailee yläkoulun kieltenopettaja Tiina Primietta. Hän kertoo positiivisen psykologian ja pedagogiikan toteuttamisesta omassa opetuksessaan. Olen hyvä Tiina 🙂

Olen toiminut kolmisenkymmentä vuotta yläkoulun ranskan ja englannin opettajana ja jo usean vuoden ajan olen perehtynyt positiiviseen ja vahvuuspedagogiikkaan osallistumalla eripituisiin koulutuksiin teemaan liittyen mm. Elämäntaitojen ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen opettajankoulutukseen ja nyt olen mukana Opetushallituksen täydennyskoulutushankkeessa Rakennetaan nuori vahvaksi.

Positiivisen pedagogiikan tuntemuksen kautta oma opettajuuteni on jalostunut ja herkkyyteni hyvän huomaamiselle on lisääntynyt. Etenkin oppilaan kohtaaminen on noussut entistä enemmän keskiöön opetus- ja kasvatustyössäni. Olen kouluttautumiseni myötä vahvistanut positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvoinnin sisältöjä opetuksessani. Oppilailtani olen saanut myönteistä palautetta positiivisuudestani, kannustavuudestani, energisyydestäni ja hyvän huomaamisestani. Toivon, että kykenen omalla toiminnallani ja aidolla läsnäolollani vahvistamaan oppilaideni uskoa itseensä ainutlaatuisena yksilönä riippumatta oppimistuloksista. Tavoitteenani on, että jokainen oppilaani osaa sanoittaa omat vahvuutensa ja kykenee myös näkemään vahvuudet muissa. Teen parhaani, että oppilaani löytävät motivaation oppimiseen ja tekevät parhaansa omista lähtökohdistaan käsin.

Saatuani uuden 7-luokan valvontaluokakseni vuosi sitten, aloitin heidän kanssaan heti alkusyksystä tutustumisen luonteenvahvuuksiin ja niiden tunnistamisen itsessä ja muissa. Katsoimme alkuun luonteenvahvuuksiin liittyvän nuorille suunnatun What are your character strengths? (viitotturakkaus.fi) -videon, nimesimme vahvuudet englanniksi ja teimme VIA-luonteenvahvuustestin (www.viacharacter.org). Luokan seinällä oli juliste muistuttamassa eri luonteenvahvuuksista. Kaikki oppilaat nimesivät omat ydinvahvuutensa ja myös vahvistamista kaipaavat vahvuutensa. Opetussuunnitelmassa korostetaan oppilaan vahvuuksien löytämistä ja niiden vahvistamisen merkitystä hyvän elämän rakentajina. Kaiken ytimenä on ihmisenä kasvaminen, ja siinä laaja-alainen hyvinvointiopetus ja positiivinen pedagogiikka ovat kaiken perusta.

Omien vahvuuksien tunnistaminen edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta sekä vahvistaa oppilaan minäpystyvyyttä ja kykyä toimia muiden kanssa.  

Otin myös oman luokkani vanhemmat mukaan positiivisen psykologian ja vahvuuspedagogiikan ohjelmaamme, ja ensimmäisissä vanhempainvarteissa vanhemmat lukivat omalle lapselleen kirjoittamansa kehukirjeen tarkkailtuaan lastaan vahvuuksien kautta kotona, harrastuksissa ja koulutyössä. Olimme perehtyneet luonteenvahvuuksiin ennen vanhempainvartteja syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa.

Teemme oppitunneillamme myös tietoisen läsnäolon eli Mindfulness-harjoitteita ja ne on otettu ilolla vastaan. Pysähdymme hetkeen ja keskitymme hengitykseen kiireisen arjen keskellä.

Kielten tunneilla voi vahvistaa myös kiitollisuutta. Toisinaan aloitamme tai lopetamme tunnin kysymällä toisiltamme: ” What went well today / this week?” Joskus kirjoitamme tunnin alussa aiheesta ”Mistä olen kiitollinen”? Tunnilla voi myös tehdä eri kielillä viiden sormen harjoituksen opettajan johdolla: Mikä on hyvin? Mistä asioista olen onnellinen? Mitkä asiat tuovat minulle iloa? Mistä olen kiitollinen? Miltä minusta tuntuu tällä hetkellä?

Positiivinen psykologia ja pedagogiikka antaa paljon kenelle tahansa ja ilman muuta myös kieltenopettajille ja muille aineenopettajille. Sen tulisi sisältyä kaikkeen toimintaan yhdessä oppilaiden ja kaikkien kanssaihmisten kanssa. Tärkeää on myös muistaa tärkeät viisi K:ta: kiinnostu, kunnioita, kysy, kuuntele ja kannusta.

Positiivinen pedagogiikka on asenne: kokonaisvaltainen tapa olla ja tehdä sekä kohdata ja nähdä ihmiset ja asiat. Kyse EI ole päälleliimatusta myönteisyydestä tai vaahtokarkkipedagogiikasta, vaan psykologian osa-alueesta, joka keskittyy ihmisen hyvinvointiin ja vahvuuksiin sekä näiden edistämiseen.

Se, mihin kiinnitämme huomiota, vahvistuu. Koulussa elämäntaitoja voidaan opettaa ja oppia monin tavoin. On tärkeää pohtia taitoja ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä yhdessä oppilaiden kanssa. Opettajan on tietysti oltava valmis tutkimaan aiheita avoimen uteliaasti ja olemaan myötätuntoinen itseään ja oppilaitaan kohtaan. Hyvinvointi on oppimisen edellytys. Myötätuntoinen oppimisilmapiiri lisää kognitiivisia valmiuksia, hyvän vastaanottaminen muuttaa tutkitusti aivojen rakennetta, ja ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla pääsemme pidemmälle. Tarkoitus ei ole kieltää negatiivisia tunteita, vaan kaikki tunteet ovat arvokkaita. Ja lopuksi tärkeä muistutus: Opettajan oma hyvinvointi on keskiössä! Vasta kun on vahvistanut omia voimavarojaan, voi jakaa hyvinvointia ympärilleen.

Tiina Primietta

Löydät konkreettisia positiivisen psykologian ja pedagogiikan toteuttamisen uutukaisia materiaaleja lapsille, nuorille ja aikuisille sekä työyhteisöön www.erjasandberg.eu/kauppa

Kaipaatko innostavaa, vuorovaikutteista ja erittäin konkreettista koulutusta positiivisesta psykologiasta, kasvatuksesta, pedagogiikasta tai työhyvinvoinnista? Sopii jokaiselle kasvatuksen ja koulutuksen asteelle lapsista aikuisiin. Ota yhteys erja.sandberg@helsinki.fi.

Täältä pääset lukemaan muita blogikirjoituksiani

%d bloggaajaa tykkää tästä: