Hyvinvoinnin rakennusaineet TALLENNE
Hyvinvoinnin rakennusaineet nyt uusina kysymyskortteina. SUOMEKSI ja RUOTSIKSI. 42 korttia, koko A6. Pohjaavat tutkittuun tietoon, myönteisen kehityksen viitekehykseen, mikä on viety käytäntöön. Viisi hyvinvoinnin polkua: Pätevyys, Itseluottamus, Ihmissuhteet, Luonne ja Välittäminen. Soveltuvat jokaisen lapsen ja nuoren kanssa tapahtuvaan toimintaan. Kotiin, päiväkotiin, kouluun, kerhoon, lastensuojeluun, perhetyöhön, valmennukseen jne. Katso tunnin tallenne-esittely korttien taustasta ja käytännön toiminnasta. Myös monia esimerkkikortteja mukana. Kortit löytyvät täältä suomeksi ja ruotsiksi:https://www.erjasandberg.eu/tuote-osasto/tarrat-ja-kortit/ Klikkaa tallennelinkkiä KUVAN ALLA. 🙂 Tästä tallenteeseen! Kirjoittajalta: Erja SandbergKT, erityispedagogi
ILMAISET LUKUJÄRJESTYSPOHJAT
Tässä sinulle ilmaiseksi positiivisen pedagogiikan lukujärjestyspohjat alkavalle lukuvuodelle 2021-2022. Kolme erilaista versiota suomeksi ja ruotsiksi, joista niin lapsi, nuori kuin aikuinenkin löytää omansa. Hyvinvointi ja työhyvinvointi on tärkeää 🙂 Toivottavasti jokainen lapsi ja nuori ymmärtää kuinka paljon heissä on osaamista, kehittymistä, onnistumisia ja vahvuuksia. Myös jokaisen aikuisen tärkeä tehtävä on huomata ja sanoittaa hyviä hetkiä ja edistymistä.Klikkaa sivun alaosasta Lataa-painikkeesta (kuvan alta) niin valitsemasi lukujärjestyspohja latautuu konelleesi. Rakennetaan jokainen lapsi ja nuori vahvaksi! Voidaan myös itse hyvin!🌟Ole hyvä 🍀 P.S. Olethan huomannut upeat uudet kaulanauhat teksteillä, vahvuusperustaisen tuen kalenterin 2021-2022 sekä hyvinvoinnin korttipakan ym. Kirjoittajalta:Erja SandbergKasvatustieteen tohtori, erityispedagogiADHD-asiantuntija Täältä pääset lukemaan blogikirjoituksiani
RAKENNUSKORTIT TASKUSSA KOHTI MAAHANMUUTTAJAPERHEIDEN ARKEA
Kortit ovat avain lapsen, nuoren ja koko perheen kohtaamiseen Miten kerron perheen äidille tunteista, kun meillä ei ole yhteistä kieltä? Mitä eleeni ja ilmeeni kertovat minusta, ihmisenä ja perheohjaajana? Miten tiedän sen, miltä toisesta, lapsesta, nuoresta tai aikuisesta, tuntuu? Haluan piirtää kasvot, jossa silmät tuikkivat kuin tähdet? Minulla on asia tai tunne sisälläni, mutta en osaa nimetä sitä. Miten nimeän? Nämä kysymykset kuvaavat tilanteita perheohjaajan työn arjesta, joissa rakennuskortit ovat loistava väline päästä pureutumaan yhdessä lapsen tai nuoren kanssa hänen eri tunteiden tunnistamiseen, niiden sanoittamiseen ja sosiaalisten taitojen vahvistamiseen. Nuorten kortit taipuvat myös vanhemmille mm. tilanteissa, jossa aikuinen tarvitsee tukea ja ohjausta kehollisten tunnetaitojen vahvistamiseen. Tilanteen taustalla voi olla epävarma elämäntilanne, jäänkö Suomeen vai saanko kielteisen päätöksen, tai erilaisten traumojen pulpahtaessa pintaan. Esimerkkikortti Kiitollisuustähdet Tapaamisen aluksi laitan kaikki kortit näkyvästi pöydälle. Lapsi/lapset valitsevat niistä yhden mieluisan, joka vahvistaa lasta tekemään hänelle mieluisan valinnan. Ensin kysyn, mitä näet kortista? Montako tähteä? Minkä…
Onko koronakriisissä tarjottava opetus etäopetusta vai kotiopetusta?
Olemme ottaneet nopealla tahdilla haltuun uusia pedagogiikan muotoja ja oppijan tukemisen muotoja. Myös meille on viime päivinä kuulunut tästä moninaisia yhteydenottoja, niin opettajilta, huoltajilta kuin opetustoimessa asiaa suunnittelevilta henkilöiltä. Meillä on selvästi monenlaisia linjauksia ja käytännön toimia siihen, miten koulua nyt konkreettisesti käydään kotoa käsin. Etäopetus ei ole sama asia kuin kotiopetus Ensinnäkin on kaksi eri termiä, etäopetus ja kotiopetus. Ensimmäisessä, etäopetuksessa pedagogiikka, tukitoimet ja ohjaus siirtyy esim. tekniikan ja verkon avulla opettajalta oppijalle, eli koulusta kotiin. Opettaja opettaa, mutta uusin tavoin ja menetelmin. Kotiopetuksessa taas vastuu opetuksesta on siirretty kodille kuten Opetushallituksen verkkosivuilla (oph.fi) todetaan kotiopetuksesta: “Huoltaja myös vastaa perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen saavuttamisesta ja oppivelvollisen edistymisestä.” Tällöin koululla ei ole vastuuta opettamisesta. Saamiemme tietojen mukaan molempia tapoja on viety käytäntöön vaikka ministeriö ohjeistaa käyttämään vain toista, ETÄOPETUSTA. Jokaisen opettajan tulee pohtia, kuinka etäopetus toteutetetaan Jokaisen opettajan tuleekin pohtia miten järjestää oma etäOPETUS huomioiden myös joidenkin oppijoiden tarvitseman vahvemman…
Positiivinen pedagogiikka kielten-/aineenopetuksessa
Tällä kertaa blogissani vierailee yläkoulun kieltenopettaja Tiina Primietta. Hän kertoo positiivisen psykologian ja pedagogiikan toteuttamisesta omassa opetuksessaan. Olen hyvä Tiina 🙂 Olen toiminut kolmisenkymmentä vuotta yläkoulun ranskan ja englannin opettajana ja jo usean vuoden ajan olen perehtynyt positiiviseen ja vahvuuspedagogiikkaan osallistumalla eripituisiin koulutuksiin teemaan liittyen mm. Elämäntaitojen ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen opettajankoulutukseen ja nyt olen mukana Opetushallituksen täydennyskoulutushankkeessa Rakennetaan nuori vahvaksi. Positiivisen pedagogiikan tuntemuksen kautta oma opettajuuteni on jalostunut ja herkkyyteni hyvän huomaamiselle on lisääntynyt. Etenkin oppilaan kohtaaminen on noussut entistä enemmän keskiöön opetus- ja kasvatustyössäni. Olen kouluttautumiseni myötä vahvistanut positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvoinnin sisältöjä opetuksessani. Oppilailtani olen saanut myönteistä palautetta positiivisuudestani, kannustavuudestani, energisyydestäni ja hyvän huomaamisestani. Toivon, että kykenen omalla toiminnallani ja aidolla läsnäolollani vahvistamaan oppilaideni uskoa itseensä ainutlaatuisena yksilönä riippumatta oppimistuloksista. Tavoitteenani on, että jokainen oppilaani osaa sanoittaa omat vahvuutensa ja kykenee myös näkemään vahvuudet muissa. Teen parhaani, että oppilaani löytävät motivaation oppimiseen ja tekevät parhaansa omista lähtökohdistaan käsin.…
Rakennetaan nuori vahvaksi –kortit nepsyvalmentajan työvälineenä
Työssäni neuropsykiatrisena valmentajana saan tavata eri ikäisiä lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Lasten haasteet liittyvät usein arjen rutiineihin kotona sekä koulumaailman asettamista odotuksista selviytymiseen. Nuorilla haasteet liittyvät oman elämän hallintaan; itsenäiseen omien asioiden hoitamiseen sekä opiskelu- ja työelämässä pärjäämiseen. Nämä lapset ja nuoret ovat omia erilaisia persooniaan, mutta heillä on myös yhteinen tekijä. Kokemus huonommuudesta, epäonnistumisesta. Vaikka kuinka olisi parhaansa yrittänyt, ei se ole riittänyt. Eikä aina sitten ole jaksanut yrittääkään. Tavatessani lapsen tai nuoren ensimmäistä kertaa, on jännitys molemmin puoleista. Lapsi tai nuori ehkä jännittää tuleeko seiltä nyt joku ”supernanny” motkottamaan tai moittimaan ja kertomaan kuinka asiat kuuluisi hoitaa. Minä taas pohdin kuinka lapsi tai nuori ottaa minut vastaan. Millaisia kokemuksia tai ennakkokäsityksiä hänellä on ulkopuolisesta avusta? Onneksi minulla on ollut onnea matkassani. Olen saanut seurata viereltä Erjan työskentelyä nuorten vahvuusperustaisen kohtaamisen lisäämiseksi ja napata itselleni ideoita omaan työhöni. Erjan Rakennetaan nuori vahvaksi – korttisarja on osoittautunut oivaksi…
Jokainen meistä rakentaa työhyvinvointia!
Usein kuulen sanottavan, että meidän työyhteisössä valitetaan liikaa epäkohdista ilman ratkaisuehdotuksia tai kohdellaan ikävällä tavalla työntekijöitä. Me jokainen ajattelemme, käyttäydymme ja toimimme tietyllä tavalla. Me vaikutamme toisiin ihmisiin, alaisiin, kollegoihin ja esimiehiin. Persoonamme vaikuttavat vahvasti myös työpaikalla, joten persoonallisuuspsykologiset mekanismit toimivat. Me jokainen rakennamme hyvinvointiamme kaikissa ympäristöissä. Siten työhyvinvointiakaan ei voi annostella kauhalla työyhteisöön vaan me jokainen luomme työhyvinvointimme. Meitä jokaista tarvitaan vahvistamaan ja mahdollistamaan työhyvinvoinnin prosessia. Positiivisessa psykologiassa on monia näkökulmia, ajattelu- ja toimintatapoja, jotka soveltuvat hyvin työyhteisöön työhyvinvoinnin rakennusaineiksi. Menetelmät alkavat aina itsestä ja omasta hyvinvoinnin prosessista. Tämän jälkeen niitä voidaan laajentaa työyhteisöön ja myös asiakkaisiin, oppilaisiin, potilaisiin tms. Sinun kannattaa pohtia aluksi:Mistä oma hyvinvointini muodostuu? Mikä vaikuttaa vahvistavasti hyvinvointiini ?Mikä rikkoo hyvinvointiani? Miten minun sanani vaikuttavat kollegoihini? Miten kollegani sanat vaikuttavat minuun?Millaisiin asioihin itse tartun ja mistä annan palautetta? Avuksesi jokaiselle aikuiselle ja jokaisen työyhteisön jäsenelle on saatavilla nyt Positiivisen psykologian tehtäväkirja ja -kortit. Saatavilla on myös koulutusta lyhyempänä…
VIHDOIN KALENTERINA positiivisen psykologian hyvinvoinnin prosessi!
Kiinnostaako positiivinen psykologia? Kasvun ajattelumalli? Prosessiajattelu? Oma hyvinvointi? Työyhteisön hyvinvointi? Kaipaatko uutta, visuaalista ja värikästä kalenteria antamaan potkua lomanjälkeiseen arkeen? Meidän tulee tuntea monet ominaisuutemme, vahvuutemme, osaamisemme. Meidän tulee nähdä onnistumisemme, saavutuksemme ja tavoitteemme. Välillä tuntuu, että epäonnistumme, mutta sekin kuuluu prosessiin. Hankalat kohdat, mokat ja epäonnistumiset vievät meitä ja prosessiamme eteenpäin. Silloin tulee tehdä jotain eri tavalla, jotta pääsemme tavoitteisiimme. Meidän tulee opetella pääsemään siten yli hankalista kohdista. Hyvinvointia ei kukaan annostele meille valmiina vaan me luomme hyvinvointimme itse vähitellen. Tämä tapahtuu omien ajatustemme ja sanojemme kautta sekä toisten palautteen voimasta. Positiivinen psykologia, kasvatus ja pedagogiikka pohjaavat vahvasti prosessiajatteluun. Prosessi voi olla lyhyempi tai pidempi, intensiivisempi tai väljempi. Prosessi kantaa ja kannattelee meitä eteenpäin. Me luomme prosessimme itse kohti hyvinvointiamme. Mistä tukea prosessiin? Meidän tulee kehittää itseämme ihmisinä, ja esimerkiksi vanhempina, kasvattajina, työkavereina ja ammattilaisina. Meidän tulee kehittää myös työhyvinvointiamme, nähdä työyhteisössä, tiimissä ja kollegassa kaikki se osaaminen, onnistuminen ja…
Nuoren näkökulma: lukio-opintoihin positiivista pedagogiikkaa
Tänä kesänä minulla on jo toistamiseen ilo saada nuoren ääni kuuluviin liittyen kirjaan Positiivinen pedagogiikka ja nuoren hyvinvointi sekä siitä visualisoituun ja jo suosittuun korttisarjaan Rakennetaan nuori vahvaksi. Viime kerralla yläkoululainen nuori kertoi korttisarjan hyötyjä videotallenteessa täällä. Tällä kertaa siirrymme toisen asteen näkökulmaan. Miro on 17-vuotias lukiolainen ja ensi syksyn abiturientti. Hän kertoo allaolevalla videolla (klikkaa linkkiä kuvan alla) ajatuksiaan positiiviseen pedagogiikkaan pohjaavasta korttisarjasta Rakennetaan nuori vahvaksi ja sen hyödyntämiseen lukio-opinnoissa ja hyötyjä myös muutoin nuoren elämään. Meidän aikuisten on tärkeätä saada nuorten kokemuksia ja palautteita heihin kohdistuvien toimenpiteiden, harjoitteiden ym. käytöstä ja tässä niitä taas lisää.Ole hyvä Miro 🙂 https://zoom.us/recording/play/k6jLdk4fdHym21zIHyBAUvXslaRZbol0Byg3t8qwks-yXOlnwtVZagDL86H_kkWR?autoplay=true&startTime=1560845181000 Löydät kortit täältä. Nyt on hyvä aika tutustua itse kortteihin ja pohtia kuinka ottaa ne kesän jälkeen yhdeksi konkreetiksi työkalukseen mukaan omaan työhönsä. Elokuussa käynnistyy myös aiheen tiimoilta useita koulutuksia, esimerkiksi Kokkola 20.8., Oulu 21.8, Kemi 22.8., Rovaniemi 23.8. ja Kuusamo 24.8. Kaikki koulutuspaikkakunnat ja tarkemmat tiedot löydät kotisivuiltani…
Asiantuntijapuheenvuoro tekstiin “Negatiivinen palaute nujertaa nepsy-nuoren”
8. luokkalaisen huoltaja kirjoitti Vanhempainliiton blogissa 20.6.2019 otsikolla ”Negatiivinen palaute nujertaa nepsy-nuoren” tukea tarvitsevan nuorensa saamasta mittavasta negatiivisesta palautteesta Wilman kautta. Huoltaja hämmästelee miten tämä jatkuva moite vaikuttaa nuoreen ja kenen etua palvelee tukea tarvitsevan oppilaan kielteisten puolien jatkuva esiintuominen ja niiden korostaminen. En voi olla alan asiantuntijana kommentoimasta ja komppaamasta tätä tärkeää asiaa. Samasta asiasta on tullut usein keskustelua koulutuksissani opetushenkilöstölle. Minä perustan monet menetelmäni vahvuusperustaiseen palautteeseen ja ratkaisukeskeisyyteen. Moittiminen tai syyllisten etsiminen ei yleisesti vie mitään asiaa eteenpäin, oltiin sitten päiväkodissa, koulussa tai työyhteisössä. Sen sijaan meidän on tehtävä toimenpiteitä sen eteen miten asiat muuttuisivat ja huomattava myös palautteessa henkilön kehittyminen ja asioiden pieninkin askelein eteenpäinmeneminen. Koulutuksissani kasvattajat ja opettajat kertovat tästä teemasta usein, että koska heillä on dokumentointivelvollisuus, on Wilmaan kirjattava negatiiviset asiat. Toisaalta tiedämme, että asioita voidaan dokumentoida muutoinkin kuin sähköisellä sovelluksella. Wilma viestittää aikuisen ja ammattilaisen palautetta koko ajan nuorelle ja myös tämän huoltajille sekä mahdollisesti myös…