Millä pelisäännöillä ja osaamisella koulussa operoidaan?
Tässä päivänä muutamana sain yhteydenoton eräältä ulkomaiselta opetusalan henkilöltä, joka kertoi heidän kehittelevän mobiilisovellusta, jota käytettäisiin oppitunnin aikana. Yhteydenottaja oli suunnittelemassa sovellusta yhdessä suomalaisen ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Sain asiasta hieman myöhemmin lisätietoa, ja samalla minulta pyydettiin kannanottoa ja kehitysehdotuksia sovelluksen kehittämistyötä tukemaan. Yhteydenottaja kehui minun olevan sovelluksen kohderyhmän asiantuntija, olenhan ADHD-tutkija. Epäilemättä nimestäni ja asiantuntemuksestani olisi hyötyä markkinoitaessa sovellusta oppilaitosten käyttöön. Sovelluksen takana olleet tahot saattoivat ajatella, että tohtoritason erityispedagogi lisäisi välineen luotettavuutta potentiaalisten asiakkaiden silmissä. Mistä olikaan kyse? Yhteydenottaja esitteli sovelluksen olevan täydellinen apuväline nykyajan koulukontekstissa toimivalle opettajalle. Sovelluksen nimittäin luvattiin tukevan tarkkaamattomia ja levottomia oppilaita silloin kuin opettajalla tai ohjaajalla ei ole osoittaa heille huomiota eli omaa aikaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan oppijat voisivat käyttää sovelluksen sisältöjä pelimäisesti – eli motivoivalla tavalla. Näin menetellen nämä tukea tarvitsevat oppilaat eivät sitten häiritsisi opetustapahtumaa, vaan olisivat keskittyneitä sovelluksen koukuttaviin sisältöihin. Ehdotettu sovellus ei kuitenkaan liittynyt mitenkään opetettaviin oppiaineisiin tai muihin substanssiasioihin. Tämä yhteydenotto jäi pohdituttamaan minua erityisopettajana ja erityisesti tarkkaamattomien…
Miksi ne kiusaa mua?
Näin koulujen pian alkaessa kirjoitan koulukiusaamisesta ja sen ehkäisemisestä. Olen opettanut näitä asioita useamman vuoden tuleville opettajille ja nyt asiaan herätti lähipiirissäni tapahtunut pitkäaikainen kiusaaminen peruskoulussa, jota koulu ei ole saanut loppumaan. Kyseinen nuori on lopettanut nyt peruskoulun ja sen myötä pääsee eri kouluun kuin kiusaajansa toiselle asteelle. On surullista, että lasten ja nuorten täytyy odottaa vuosia turvattomassa kouluympäristössä kiusaamisen loppumista. Se loppuu vasta oppivelvollisuuden päättyessä. Käytän tähän tekstiin myös kyseisen 16-vuotiaan koulukiusatun nuoren ajatuksia kiusaamisesta. Hän on itse halunnut tulla julki asian kanssa, jotta aikuiset tietäisivät mitä koulussa edelleen tapahtuu. Yleisesti yläkoulussa kiusattujen tilanne näyttäisi olevan hankalin, koska kiusaaminen keskittyy samoihin harvoihin nuoriin. He ovat olleet pitkään kiusattuja ja teini-iän kynnyksellä kiusaamisesta kertominen aikuisille saattaa olla hankalampaa. Nuori haluaisi pärjätä yksin, muttei saa omatoimisesti kiusaamista loppumaan. Kiusaaminen onkin yleensä pysyvä tilanne eli samoja oppilaita kiusataan useiden kouluvuosien ajan. Tämäkin nuori oli kiusattuna vuosiluokat 4-9, hän on käynyt lukemattomia kertoja…
Koulutammeko tukea tarvitsevista nuorista vahvoja vai rikkinäisiä aikuisia?
Monenlaiset tukitoimet tai niiden puute eri koulutusasteilla puhututtavat jatkuvasti. Säästöt ja koulutusleikkaukset ovat esillä monin tavoin. Saan itsekin paljon viestejä huolestuneilta vanhemmilta ja opettajilta, että tukiresurssit ovat usein liian vähäiset. Moni aikuinen on huolissaan siitä mihin riittämätön tuki johtaa pidemmällä tähtäimellä, nuoren aikuistuessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutkii tällä hetkellä syntymäkohortteja 1987 ja 1997. Ikäluokkia, jotka ovat tällä hetkellä 31 ja 21 vuotiaita. Ensimmäistä kertaa on saatu paljon tietoa koko ikäluokasta, n. 120 000 nuoresta. Nuorista on tullut esille jo mielenkiintoisia näkökulmia. Osa tiedosta on mielestäni senkaltaista mihin meidän tulisi puuttua ja ottaa opiksemme ennen nuoren aikuistumista nykyistä vahvemmin. Seuraavassa muutama ote tutkimuksesta. Miten nuoremme voivat psyykkisesti? THL:n tutkimuksen mukaan vuonna 1987 syntyneistä tytöistä 10 % ja pojista 6% oli saanut psykiatrisen diagnoosin. Kun verrataan ikäluokkaa kymmenen vuotta nuorempiin, vuonna 1997 syntyneistä samaiset luvut olivat nousseet, tytöistä jo 15 % ja pojista 9 % on saanut psykiatrisen diagnoosin 12–18-vuotiaina. Näiden lisäksi…
KELA, kaikkien sairauksien asiantuntija ?
Tällä viikolla puhututtaa KELA. Annan puheenvuoron tukea tarvitsevan lapsen vanhemmalle, joka työskentelee myös sosiaalityöntekijänä. Hän on ollut tekemisissä paljon KELAn kanssa sekä ammattinsa että perheensä puolesta, ole hyvä. __________________________________________ KELA, kaikkien sairauksien asiantuntija Kela kertoo toimintansa perustuvan seuraaviin arvioihin: ihmistä arvostava, osaava, yhteistyökykyinen ja uudistuva. Kelan tehtävänä on tiedottaa toiminnastaan, edistää terveyttä ja tukea itsenäistä selviytymistä. Hienoja korulauseita meille, joilla on perussairas lapsi ja jonka hoidosta, palvelusta ja tuen tarpeesta väännämme koko ajan kättä kaikkien sairauksien asiantuntijan ja tukien myöntäjän eli Kelan kanssa. Yhdestäkään Kelan palvelusta, vammaistuesta, terapian mahdollisuudesta tai sopeutumisvalmennuksesta emme ole saaneet Kelan kautta tietoa. Sen sijaan olemme saaneet käsittelijöiltä kuulla, kuinka on ”ihanaa että kaikki ihmiset ovat erilaisia” ja ”murrosikä on kaikille vaikeaa”. Kelan vammaistukien hakeminen on vaativa prosessi eikä sen tuloksista ole mitään takeita. Alle 16-vuotiaan lapsen kohdalla pitää olla erityisen hyvä lääkärin lausunto, jossa tuen tarpeet ja vaikeudet on hyvin listattu. Jos lääkäri erehtyy kirjoittamaan ”murrosikä…
Terveiset Islannista!
Olin ilokseni kutsuttuna erityisopetuksen konferenssiin huhtikuun alussa Islannissa. Viikon aikana kerroin siellä suomalaisesta koulujärjestelmästä, erityisopettajan koulutuksesta ja tukitoimien saatavuudesta sekä omasta väitöstutkimuksestani suomalaisessa koulussa. Samaan aikaan sain islantilaisilta tietoa heidän vastaavasta omasta järjestelmästään. Tänään vertailenkin näitä vierailulla saamiani tietoja suomalaiseen koulujärjestelmään perusopetuksen ja opettajankoulutuksen osalta. Opettajankoulutus yliopistossa Islannissa opettajankoulutus on sijoitettu yliopistoon kuten Suomessakin. Ensimmäinen eroavuus on kuitenkin siinä, että Islannissa on liian vähän opettajaksi haluavia henkilöitä, noin 200 vuosittain ja yliopistoon pääsee heistä jokainen. Valikoitumista ei siis ole. Koska päteviä opettajia on Islannissa liian vähän, kouluissa on paljon epäpäteviä opettajia. Suomessa taas hakijoita on moninverroin enemmän kuin opettajankoulutuslaitoksille voidaan ottaa opiskelemaan ja vaativien pääsykokeiden perusteella yliopistolle pääsee opiskelemaan vain pieni osa hakijoista, esimerkiksi viime vuonna Helsingin yliopistoon pääsi 4,3 % ensisijaisesti erityisopettajakoulutuksen pääsykokeeseen osallistuneista hakijoista, luokanopettajista n. 11% . Suomessa kouluissa on pääsääntöisesti päteviä luokanopettajia, erityisopettajista osa on epäpäteviä. Maiden välillä opettajankoulutuksen yksi eroavaisuus ovat opetusharjoittelut. Suomessa opettajaksi opiskelevat…
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogisten tukitoimien paketti
Varhaiskasvatus perustana lapsen elämässä Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on erittäin tärkeä tehtävä. Varhaiskasvatuksen on oltava laadukasta, riittävästi resursoitua ja koulutettujen ammattilaisten tuottamaa. Varhaiskasvatuksen aikaisilla toimilla on mittava merkitys koko lapsuus- ja nuoruusaikaan niin psyykkisesti, sosiaalisesti, kognitiivisesti kuin fyysisestikin tarkasteltuna. Tutkimusten perusteella tiedämme, että mitä aiemmin lapsi saadaan mukaan yhteiseen varhaiskasvatukseen, sitä varhaisemmin voidaan tunnistaa tuen tarpeita, voidaan vähentää mahdollista myöhempää syrjäytymisriskiä ja edelleen tukea lasta sekä hänen perhettään. Nämä perustelut koskevat toki kaikkia lapsia, mutta etenkin tukea tarvitsevia lapsia. Varhaiskasvatus ja esiopetus voi siten olla myös lasta kuntouttavaa toimintaa. Varhaislapsuuden pulmat ennustavat ongelmia myös lapsen myöhemmällä iällä, esimerkiksi perusopetuksen puolella. Siten varhaiskasvatuksen tärkeä tehtävä on tunnistaa lapsen pulmat ja antaa heti varhaista tukea. Jokaisessa lapsiryhmässä on nähtävissä tukea tarvitsevia lapsia. Tämän takia jokaisessa päiväkodissa tai muussa varhaiskasvatusta antavassa paikassa tulisi olla myös erityispedagogiikan koulutusta saaneita ammattilaisia kuten varhaiskasvatuksen erityisopettajia tai erityislastentarhanopettajia. Seuraavaan olen koonnut muutamia yleisempiä tuentarpeita ja vahvuusperustaista lapsen tukemista.…
Ammatillisen koulutuksen pedagogisten tukitoimien paketti
Aikaisemmin olen kirjoittanut perusopetuksen alakoulun ja yläkoulun tukipaketit. Olen saanut lukuisia pyyntöjä selvittää tilannetta myös nivelvaiheessa toiselle asteelle siirryttäessä – joten tässä tekstissä läpikäyn asiaa tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammatillisen toisen asteen opiskeluiden näkökulmasta. Keskityn nimenomaan aivan tavalliseen ammattioppilaitokseen, mihin suuri osa opiskelijoista hakeutuu perusopetuksen jälkeen. Lainsäädännölliset erot ja velvoitteet Ensinnäkin on hyvä tiedostaa, että koulutusjärjestelmässämme on erilainen lainsäädäntö perusasteella ja ammatillisella toisella asteella. Molemmissa laeissa käytetään esimerkiksi erityisopetus-termiä, mutta tuen taso ja määritelmä ovat erilaiset. Ammatillisen koulutuksen toimijoilta usein kuulen käytettävän termiä erityinen tuki, mutta se ei tarkoita saamaa kuin peruskoulun oppimisen ja koulunkäynnin tuen ylin taso, erityinen tuki. Peruskoulussa annettava erityisen tuen “tiiviys” tai “tehokkuus” ei siis ole sama ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa ei ole tuen kolmiportaisuutta eikä siten esim. tehostettua tukea olemassa lainsäädännössä. Myös erityisen tuen resurssointi on erilainen. Peruskoulussa erityisessä tuessa oppilaalla voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen mahdollisuus erityisopettajan palveluihin, erityisopettajia ollen enemmän oppilaitoksessa. Ammatillisella puolella yksi…
Alakoulun pedagogisten tukitoimien paketti
Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajat ovat pyytäneet minua kokoamaan faktaa tukitoimista koulussa. Olen myös jo vuosien ajan saanut paljon kysymyksiä huoltajilta tähän aihealueeseen liittyen. Tämä teksti toimii toivottavasti apuna lapsensa tukitoimia pohtiville huoltajille ja antaa ehkä myös vinkkejä joillekin opettajille. Olen kirjoittanut pedagogisen tukipaketin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. En enää tässä toista enää niitä tukimuotoja, vaan tämä teksti toimii jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tuelle. Osaltaan mainitut tukitoimet soveltuvat myös peruskouluun. Peruskoulun tukitoimien periaatteita Perusopetuslaissa määritellään perusopetuksen tuesta. Meillä on käytössä oppimisen ja koulunkäynnin tuki, jonka myötä oppilailla on oikeus tarvitsemansa tukeen sekä suoraan oppimiseen (esim. oppimisvaikeus) tai välillisesti (esim. keskittymisen hankaluudet) liittyvissä pulmissa sekä myös oppituntien ulkopuolella koulunkäyntiin liittyvissä asioissa (esim. siirtymistilanteet). Oppimisen ja koulunkäynnin tuki on lakisääteisesti jaoteltu kolmeen tuen tasoon – yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilas voi saada kerrallaan näistä vain yhden tason tukitoimia. Mikäli tuen tarve muuttuu, voidaan tuen tasoa muuttaa nopeastikin, joko vahvempaan tukeen tai lievempään tukeen. Oppilas…
Mitä on olla ADHD-oireinen aikuinen ja vanhempi Suomessa?
Minulta on pyydetty ADHD-pulmia omaavien aikuisten näkökulmaa heidän elämäänsä siltä näkökannalta miten he kokevat heitä ymmärrettävän ja tuettavan suomalaisessa yhteiskunnassa. Seuraavassa tekstissä on kooste tutkimukseeni kuuluneiden ADHD-oireisten aikuisten näkökulmasta omasta elämästään lisättynä matkan varrella minulle tutkimuksen ulkopuolelta yhteyttä ottaneiden henkilön kokemuksilla. Väitöstilaisuuden lektiossani kuvasin yhden aikuisen kokemuksen, nyt siis huomattavasti moniäänisempi versio, olkaa hyvät. ”Minulla on ADHD. Olen kuullut koko elämäni, aikuisuudessa yhä voimistuen, ettei sitä ehkä ole olemassakaan. Ilmeisesti siis kuvittelen, että minun on esimerkiksi vaikeata keskittyä. Muut näyttävät tietävän sen itseäni paremmin. Minulle ei ole merkityksellistä jokin termi tai koodi oireideni takana. Enemmänkin ajattelen sen olevan avain niihin tukitoimiin, joita tarvitsen ja kaipaan elämääni, jotta voin selviytyä. Palvelujärjestelmät ovat paljolti rakennettu näihin koodeihin, diagnooseihin ja jos sellainen on todennettava, niin minulle se on ok. Diagnoosia en kaipaa diagnoosin takia. Ajattelen diagnoosin olevan yhteiskunnassamme myös avain laajentamaan ammattilaisten ajattelua ja ymmärtämystä sekä kehittelemään erilaisten toimintatapojen muotoja. Keskittymiseni riippuu aiheesta.…
ADHD on upea vahvuus!
Kirjailija ja tv-käsikirjoittaja Katri Manninen kertoi tänään näkemyksensä ja oman kokemuksensa ADHD:sta. Katrilla oli esiintulossaan monia hyviä näkökohtia, joitä myös minä olen useaan otteeseen tuonut esille ja ne ansaitsevat ehdottomasti vielä uudelleenmaininnan. Tässä vielä ne kiteytettynä omilla kommenteillani höystettynä. Olen aina sanonut, että ADHD on ehdottomasti yksilön vahvuus. Energiset, luovat ja tehokkaat ihmiset ovat mieletön lisä yhteiskunnassamme! Kun henkilön vahvuudet osataan kanavoida oikeaan suuntaan, on kaikki mahdollisuudet esimerkiksi kouluttautua korkeasti ja saavuttaa samalla tavalla ammatillisia unelmiaan kuin kaikki toisetkin, jopa paremmin. Geneettinen ominaisuus ADHD on lääketieteen mukaan perinnöllinen ominaisuus, joka tarkoittaa sitä, että samoissa perheissä ja suvuissa on samantyyppisiä ominaisuuksia/oireita. Näinollen lapsi, jolla keskittymisessä tai impulsiivisuudessa erilaisuutta, on hyvin suurella todennäköisyydellä myös perheessä jollain muulla henkilöllä, sisäruksilla, vanhemmalla tai vaikka isovanhemmalla samantyyppistä toimintaa. Omassa tutkimuksessanikin tämä tuli hyvin ilmi. Osa aikuisista on todennut omat toimintatavansa jo aikaa sitten, ehkä saanut tukeakin elämäänsä. Osa aikuisista havahtuu asiaan sen jälkeen kun lapsi on…