Millä pelisäännöillä ja osaamisella koulussa operoidaan?
Tässä päivänä muutamana sain yhteydenoton eräältä ulkomaiselta opetusalan henkilöltä, joka kertoi heidän kehittelevän mobiilisovellusta, jota käytettäisiin oppitunnin aikana. Yhteydenottaja oli suunnittelemassa sovellusta yhdessä suomalaisen ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Sain asiasta hieman myöhemmin lisätietoa, ja samalla minulta pyydettiin kannanottoa ja kehitysehdotuksia sovelluksen kehittämistyötä tukemaan. Yhteydenottaja kehui minun olevan sovelluksen kohderyhmän asiantuntija, olenhan ADHD-tutkija. Epäilemättä nimestäni ja asiantuntemuksestani olisi hyötyä markkinoitaessa sovellusta oppilaitosten käyttöön. Sovelluksen takana olleet tahot saattoivat ajatella, että tohtoritason erityispedagogi lisäisi välineen luotettavuutta potentiaalisten asiakkaiden silmissä. Mistä olikaan kyse? Yhteydenottaja esitteli sovelluksen olevan täydellinen apuväline nykyajan koulukontekstissa toimivalle opettajalle. Sovelluksen nimittäin luvattiin tukevan tarkkaamattomia ja levottomia oppilaita silloin kuin opettajalla tai ohjaajalla ei ole osoittaa heille huomiota eli omaa aikaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan oppijat voisivat käyttää sovelluksen sisältöjä pelimäisesti – eli motivoivalla tavalla. Näin menetellen nämä tukea tarvitsevat oppilaat eivät sitten häiritsisi opetustapahtumaa, vaan olisivat keskittyneitä sovelluksen koukuttaviin sisältöihin. Ehdotettu sovellus ei kuitenkaan liittynyt mitenkään opetettaviin oppiaineisiin tai muihin substanssiasioihin. Tämä yhteydenotto jäi pohdituttamaan minua erityisopettajana ja erityisesti tarkkaamattomien…
Ensi lukuvuodeksi teillekin teema: Rakennetaan nuori vahvaksi!
Tammikuussa 2019 on julkaistu kirja positiivisesta pedagogiikasta nuorille suunnattuna nimellä Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi. Nuoren myönteisen kehityksen teoria Kirjamme pohjaa paljon tutkittuun nuoren myönteisen kehityksen teoriaan (Positive Youth Development Theory), jossa nuoruus kuvataan mahdollisuuksien elämänvaiheeksi. Teoriasta on käytetty myös nimeä viiden C:n teoria. Teoria kuuluu positiivisen psykologian alueelle ja sitä sovelletaan opetukseen ja ohjaukseen positiivisen pedagogiikan keinoin. Teorian mukaan jokaisessa, siis aivan jokaisessa nuoressa on monenlaisia vahvuuksia, jotka voidaan valjastaa käyttöön. Samoin myös nuoren ympäristössä on voimavaroja, joita voidaan hyödyntää nuoren kehityksessä. Nämä yhdessä auttavat rakentamaan nuorta vahvaksi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan teorian käytännössä toteuttaminen lisää nuoren hyvinvointia ja samalla vähentää esimerkiksi riski- ja häiriökäyttäytymistä. Teoriaa on testattu useassa ympäristössä monenlaisilla nuorilla, myös esimerkiksi nuorisovankiloissa, jolloin on saatu näkymään muutos taustasta huolimatta. Viisi vahvuuden polkua rakentavat nuoren hyvinvointia Tutkimuksissa on todettu, että nuoren hyvinvointi näkyy viidellä osa-alueella ja myönteistä kehitystä on tärkeää tukea järjestelmällisesti näillä viidellä osa-alueella. Nämä osa-alueet on…
Kiitos sinulle lukuvuodesta!
Lukuvuosi on lopuillaan ja kesäloma on alkamassa. Työ- tai opiskeluvuoteesi on varmasti mahtunut monenlaisia, niin ilon ja onnen hetkiä kuin tiukkoja paikkojakin, joista olet kuitenkin selviytynyt hyvin. Nyt on kiitoksen aika. Kiitos sinulle opettaja tästä lukuvuodesta. Olet hienosti jaksanut taiteilla mm. uuden OPSin, ilmiöpohjaisen opetuksen ja kaikenlaisen uuden digin kanssa. Olet käyttänyt vahvuuksiasi, jakanut asiantuntemustasi, huolehtinut oppijoistasi ja tukenut heitä kuten vain olet ehtinyt. Olet myös rakentanut yhteistyötä kotiin huoltajien suuntaan ja se on osaltaan auttanut sinua opettajana ja aikuisena ymmärtämään monenlaista oppijan tuen tarvetta ja tukenut oppilaidesi, lapsen ja nuoren hyvinvointia. Olet ylläpitänyt työhyvinvointia myös työyhteisössäsi kollegoidesi vahvuusalueet huomioiden. Nyt on aika levätä ja rentoutua tiivistahtisen lukuvuoden jälkeen. Lue mukava kirja riippumatossa, käy kahvilla kavereidesi kanssa, vietä aikaa perheesi kanssa. Lomasi on todella ansaittu. Kiitos sinulle ohjaaja ja avustaja tästä lukuvuodesta. Olet ollut opettajan ”oikea käsi”, ja erittäin tarpeellinen toinen aikuinen luokassa ja ryhmässä. Olet antanut apua, ohjausta, tukea ja turvaa…
Koulutammeko tukea tarvitsevista nuorista vahvoja vai rikkinäisiä aikuisia?
Monenlaiset tukitoimet tai niiden puute eri koulutusasteilla puhututtavat jatkuvasti. Säästöt ja koulutusleikkaukset ovat esillä monin tavoin. Saan itsekin paljon viestejä huolestuneilta vanhemmilta ja opettajilta, että tukiresurssit ovat usein liian vähäiset. Moni aikuinen on huolissaan siitä mihin riittämätön tuki johtaa pidemmällä tähtäimellä, nuoren aikuistuessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutkii tällä hetkellä syntymäkohortteja 1987 ja 1997. Ikäluokkia, jotka ovat tällä hetkellä 31 ja 21 vuotiaita. Ensimmäistä kertaa on saatu paljon tietoa koko ikäluokasta, n. 120 000 nuoresta. Nuorista on tullut esille jo mielenkiintoisia näkökulmia. Osa tiedosta on mielestäni senkaltaista mihin meidän tulisi puuttua ja ottaa opiksemme ennen nuoren aikuistumista nykyistä vahvemmin. Seuraavassa muutama ote tutkimuksesta. Miten nuoremme voivat psyykkisesti? THL:n tutkimuksen mukaan vuonna 1987 syntyneistä tytöistä 10 % ja pojista 6% oli saanut psykiatrisen diagnoosin. Kun verrataan ikäluokkaa kymmenen vuotta nuorempiin, vuonna 1997 syntyneistä samaiset luvut olivat nousseet, tytöistä jo 15 % ja pojista 9 % on saanut psykiatrisen diagnoosin 12–18-vuotiaina. Näiden lisäksi…
Tunnetaitoja, vahvuuksia ja ADHD:hen käytännön tukea Educa-messuilta!
Tunnetaitoja voidaan opettaa ja oppia! Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen Tunteet ja käyttäytyminen hallintaan -opetusmateriaali tukee lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tavoitteellista, säännöllistä ja johdonmukaista opettamista. Käsikirjassa on mm. valmiita tuntisuunnitelmaehdotuksia ja monistettavia tehtäviä. Tunnekorttien avulla on helppo tutustua lasten kanssa sekä miellyttäviltä että epämiellyttäviltä tuntuviin tunteisiin ja samalla tukea lasten tunnetaitojen kehittymistä. Tunnetaidoilla tarkoitetaan tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja ilmaisemista. Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen oppiminen auttaa tunteiden ymmärtämistä ja mahdollistaa tunteiden hallinnan. Kasvonilmeiden ja eleiden havainnointi sekä äänensävyn kuunteleminen helpottavat toisen henkilön tunteiden tunnistamista. Keskiössä vahvuudet Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa omasta osaamisestaan ja vahvuuksistaan, jotta he oppisivat ohjaamaan omaa toimintaansa ja saisivat onnistumisen kokemuksia. Myönteiset kokemukset vahvistavat itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin. Luonteenpiirteitä kuvaavien eläinaiheisten vahvuuskorttien avulla on hyvä opetella huomaamaan sekä omia, mutta myös toisten vahvuusominaisuuksia. Tunne- ja vahvuuskorteissa on sanat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Siten niitä voi hyödyntää myös kielten opiskelussa. Mukana on lisäksi vihko, jossa on…
Tietokirjani ADHD:n tukimuodoista kasvatuksessa, koulutuksessa ja työelämässä
Olen kirjoittanut tietokirjan nimeltä ADHD ja oppimisen tuki – Huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. PS-kustannus julkaisee kirjan valtakunnallisten opetus- ja kasvatusalan Educa-messujen yhteydessä 26.1.2018 Helsingin messukeskuksessa. Olen myös itse paikalla koko messujen ajan. Kirjassa tarkastelen aktiivisuuden, tarkkaavuuden sekä toiminnanohjaukseen pulmiin liittyviä, kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa huomioitavia asioita pedagogisessa kontekstissa. Pohjaan tarvittavia toimenpiteitä mm. opetuksenjärjestäjää ja opettajaa ohjaavaan lainsäädäntöön sekä opsiin. Kirjassa on mukana väitöstutkimuksestani sitaatteja sekä myös joitakin omakohtaisia kokemuksia ja näkökulmia aiheesta oman ADHD-vahvuudella varustetun nuoreni myötä. Kirjani pohjaa myös vahvasti positiiviseen psykologiaan ja siitä sovellettuun positiiviseen pedagogiikkaan. Kantava teema läpi kirjan on oppilaan ja opiskelijan vahvuusperustainen tukeminen, vahvuuksien merkitys kehittyvän lapsen ja nuoren itsetuntoon ja minäkuvaan. Opettajan tai ohjaajan toimet vaikuttavat toki myös oppilaan tai opiskelijan koko loppuelämään. Kirja pohjaa kaikkeen kokemukseeni, koulutukseeni, tutkimukseeni ja työskentelyyni ADHD-ominaisuuksilla varustettujen henkilöiden kanssa lapsista aikuisiin usealla sektorilla. Näkökulma on siten hyvin moninainen ja ulottuu myös koulun toimijoiden ulkopuolelle esimerkiksi kuntoutukseen ja vanhemmuuteen,…
Tasa-arvoinen inkluusio?
Viime aikoina on kirjoitettu ja lausuttu monenlaisia asioita inkluusiosta, jopa todettu sen liian usein olevan “säästöinkluusiota”. Esimerkiksi Turun Sanomat kirjoitti kuntien moninaisista käytännöistä tukea tarvitsevien oppilaiden opiskeluista verraten opetusta yleisopetuksen luokkaan ja kokoaikaisen erityisopetukseen. Niin kansainvälinen sopimus, Salamancan julistus, kuin Suomen perusopetuslakikin velvoittaa suosimaan inklusiivista opetusta ts. järjestämään kaikille lapsille ja nuorille tarvittavat tukitoimet yleisopetuksen luokassa, mahdollisuuksien mukaan oppilaan kotiosoitetta lähimmässä koulussa. On hieno ajatus, että kaikenlaiset oppilaat kävisivät koulua yhdessä samoissa luokissa. Toisaalta se asettaa myös haasteen koulutuksenjärjestäjälle. Jokaisella oppilaalla on lakisääteinen oikeus saada tarvitsemansa tuen muodot myös inklusiivisessa opetuksessa. Koulu ei siis voi supistaa tarjottavista tukitoimista tai mahdollisten aikuisten määrästä (esim. avustajat). Myös opettajan on tällöin osattava tukea kaikenlaisia lapsia ja hallittava erityispedagogisia työmenetelmiä ja asiantuntemusta. Tasa-arvoinen inkluusio? Inkluusion perusteluna mainitaan usein oppilaiden tasa-arvoisuus. Omassa väitöstutkimuksessani keskittymisen pulmia ja toisaalta merkittäviä aistiherkkyyksiä omaavat oppilaat kuvasivat ja pitivät erityisopetusta poikkeuksetta sopivana opetusryhmänä itselleen. Varsinkin osan kouluajasta isossa yleisopetuksen…
Johtamisen kolme kovaa ja yksinkertaista kysymystä
Tällä kertaa päästän poikkeuksellisesti ääneen johtajan ja johtajia sekä monenlaisia esimiehiä valmentavan Ira Langen. Hän kertoo miten organisaatiota, kuten isoa oppilaitosta, tulisi johtaa. Ole hyvä Ira 🙂 Millaista johtamista tarvitaan? Johtaminen on taito- ja kyvykkyyskysymys. Haluatko palvella ja auttaa ihmisiä ottamaan käyttöön omia voimavarojaan? Haluatko auttaa ihmisiä kehittämään omaa ajatteluaan ja vastuunottamisen taitoa? Oletko johtaja, joka kilvoittelee siinä, miten nostat ihmisiä siiville ja vahvistat heidän kyvykkyyttään ja vahvuuksiaan? Johtaminen on myös persoonakysymys. Sanotaan, että jokainen johtaa persoonallaan ja omalla tyylillään. Kyllä ja juuri siksi persoona on työkalu, jota pitää terottaa ja kehittää. Johtamistaitoja voi kehittää, omaa persoonaansa voi ja pitää kehittää. Jokaisen johtajan velvollisuus on altistaa itsensä kasvulle – sen pitäisi olla ehdoton minimivaatimus, jotta voi toisia ihmisiä johtaa. Johtamisen kolme tärkeätä taitoaluetta Pysähdyn tässä tarkastelemaan johtamisen kolmea konkreettista taitoaluetta, jotka hallitessaan johtaja vääjäämättä vie asioita organisaatiossaan hienosti maaliin ja synnyttää samalla sitoutuneen ja päämäärähakuisen tiimin. Minkälaisia tunnusmerkkejä tuloksekkaassa ja arvokkaassa johtamisessa…
Onko pedagogisella osaamisella enää mitään merkitystä ammatillisessa oppilaitoksessa?
Opettajan korvaaminen ohjaajalla? Ikävä kyllä. HYRIA-koulutus, Hyvinkään ja Riihimäen alueella toimiva ammatillinen oppilaitos irtisanoi 11 opettajaa ja palkkasi heidän tilalleen 15 ohjaajaa. OAJ tyrmää opettajien korvaamisen ohjaajilla. OAJ:n kannanoton mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kyseisen oppilaitoksen opiskelijat saavat lähes 420 tuntia vähemmän opettajan antamaa opetusta viikossa. Vuositasolla vähennys on jo 16 000 tuntia. Myös koulutuskeskus Salpaus Lahden seudulla on OAJ:n tietojen mukaan tehnyt samankaltaisen ratkaisun. Tämä antaa ikävän ja huolestuttavan signaalin siitä, että pedagogista koulutusta ja opettajan osaamista ei enää arvosteta ammatillisessa koulutuksessa. Irtisanotuille HYRIAn opettajille tarjottiin ammatillisen ohjaajan paikkaa puolta pienemmällä palkalla. Yksikään opettajista ei siirtynyt ohjaajan tehtäviin. En ihmettele, jokainen koulutustaan ja osaamistaan arvostava opettaja ei siirry ohjaajaksi. En siirtyisi minäkään. Kuinka ohjaajat osaavat pedagogiikkaa? Samaan aikaan meillä on ammatillisessa koulutuksessa yhä enemmän erilaisia ja monenlaisia mittavia tukitoimia tarvitsevia nuoria sekä aikuisia. Koulutustakuun myötä ammatillisissa oppilaitoksissa on lähes avoimet ovet eli kaikki hakijat tulee ottaa opiskelijoiksi. Pitäisikö heidän myös…
Suurin haaste ammatillisessa koulutuksessa?
Kysyin ammatillisen koulutuksen tämänhetkistä suurinta haastetta tai kehttämisen kohdetta erilaisissa verkostoissani. Kysymykseeni vastasivat niin ammatillisen koulutuksen eri tehtävissä toimivaa henkilöstöä, nykyisiä ja entisiä opiskelijoita kuin opiskelijoiden huoltajiakin. Tässä kirjoituksessa läpikäyn vastauksia kysymykseeni. Leikkausten merkitys opettajiin, opiskelijoihin ja tuntiresurssointiin Usea henkilö oli huolissaan ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja sen vaikutuksesta nuorille tarjottavaan opetukseen. Ymmärrämmekö vastuumme nuorten kouluttautumisesta? Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu valtavat leikkaukset. Tänä vuonna ammatillisesta koulutuksesta leikataan 190 miljoonaa euroa ja opetus vähenee 10-15 prosenttia. Monilla aloilla se merkitsee sitä, että opetustuntimäärä tippuu alle kahteenkymmeneen viikossa. Osa opetuksesta on ollut itsenäistä työskentelyä tähänkin saakka, jatkossa vielä enemmän. Opiskelijat tulevat monilla aloilla olemaan työssä tuplamäärän viikkotunteja (37-40h). Jo nyt ammatillisen toisen asteen opiskelijoilla on täysin opetuksesta vapaita päiviä. Onko oikea signaali oppilaitokselta tarjota ammattiin opetusta vain puolet tulevasta työajasta? Toisekseen leikkaukset kohdistuvat tuntiresurssoinnin lisäksi opettajiin. OAJ:n mukaan jo 648 ammatillisen toisen asteen opettajaa on irtisanottu. Sen lisäksi opettajia on osa-aikaistettu ja siirretty eläkkeelle.…