Ensi lukuvuodeksi teillekin teema: Rakennetaan nuori vahvaksi!
Tammikuussa 2019 on julkaistu kirja positiivisesta pedagogiikasta nuorille suunnattuna nimellä Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi. Nuoren myönteisen kehityksen teoria Kirjamme pohjaa paljon tutkittuun nuoren myönteisen kehityksen teoriaan (Positive Youth Development Theory), jossa nuoruus kuvataan mahdollisuuksien elämänvaiheeksi. Teoriasta on käytetty myös nimeä viiden C:n teoria. Teoria kuuluu positiivisen psykologian alueelle ja sitä sovelletaan opetukseen ja ohjaukseen positiivisen pedagogiikan keinoin. Teorian mukaan jokaisessa, siis aivan jokaisessa nuoressa on monenlaisia vahvuuksia, jotka voidaan valjastaa käyttöön. Samoin myös nuoren ympäristössä on voimavaroja, joita voidaan hyödyntää nuoren kehityksessä. Nämä yhdessä auttavat rakentamaan nuorta vahvaksi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan teorian käytännössä toteuttaminen lisää nuoren hyvinvointia ja samalla vähentää esimerkiksi riski- ja häiriökäyttäytymistä. Teoriaa on testattu useassa ympäristössä monenlaisilla nuorilla, myös esimerkiksi nuorisovankiloissa, jolloin on saatu näkymään muutos taustasta huolimatta. Viisi vahvuuden polkua rakentavat nuoren hyvinvointia Tutkimuksissa on todettu, että nuoren hyvinvointi näkyy viidellä osa-alueella ja myönteistä kehitystä on tärkeää tukea järjestelmällisesti näillä viidellä osa-alueella. Nämä osa-alueet on…
Koulukuntoisuus vs. koulun kuntoisuus
Tänään blogissani vierailee erityisluokanopettaja Leni Pispala Espoon Rinnekodin koulusta. Koulussa opetetaan esimerkiksi vaikeammin kehitysvammaisia ja autismikirjon oppilaita. Lenillä on tärkeä viesti kouluympärisrön näkökulmasta. Ole hyvä Leni. Koulukuntoisuus tai lapsen oleminen ”oppimisen tilassa” ovat termejä, mitkä herättävät aina tunteita ja keskustelua ilmetessään. Olen toiminut erityisluokanopettajana vaikeimmin vammaisten opetuksessa yli yhdeksän vuoden ajan. Näiden vuosien aikana useampi oppilas on tullut kouluumme tai luokalleni ”mahdottoman” oppilaan leimalla varustettuna. Koulupolku entisessä koulussa on päättynyt koulunpäivän lyhentämisten ja keskeytysten kautta sairaslomaan. Tavallisesti syynä on ollut aggressiivinen käytös. Onko aidosti pysähdytty miettimään, mistä tällainen käytös viestii? Lastenpsykiatri Anita Puustjärven mukaan oireiluna näkyvä käytös voi olla lapsen paras mahdollinen yritys sopeutua sietämättömään tilanteeseen tai edes selviytyä siitä jollain tavalla. Kuka tämän sietämättömän tilanteen aiheuttaa? Lapsi itsekö vai kouluympäristö? Pitäisikö meidän siis lapsen koulukuntoisuuden sijaan pysähtyä miettimään mikä on koulun kuntoisuus? Lapsi, varsinkaan erityistä tukea tarvitseva lapsi, ei yleensä ole kykenevä muuttamaan käytöstään, ellei aikuinen tee jotain toisin.…
Amisopen elämää 22.10.2018 reformin keskellä
Tänään haluan jakaa tänään saamani kirjoituksen amisopen päivästä. Tämä herättää minussa monia asioita. Millainen on työyhteisön työhyvinvointi? Entä opiskelijoiden tuki? Esimiesten toimintatavat? Miten tähän tilanteeseen on päädytty? Lue itse ja pohdi millaista olisi olla tällaisella työpaikalla joko opettajana tai opiskelijana. Pitkästä aikaa normaali amisopen arkiaamu. Palaudun vähitellen 1.5kk:n sairausloman jäljiltä työhöni. Parkkeeraan pihaan. Olen päättänyt sitkeästi luopua huonosta tavastani (ihan vain itseni vuoksi), mikä alkaa välittömästi, kun minun on noustava autostani ulos. Joudun muistuttamaan itseäni siitä askeltaessani kohti ulko-ovea. Nimittäin sen, että inhoan tätä paikkaa ja tiettyjä tähän liittyviä asioita nykyisin enemmän kuin mitään muuta maailmassa. Tiedän ja tiedostan, että niin ei saisi olla. Tunnen syyllisyyttä, että koen noin. Ärsyttää tuo oppilaitoksen logokin, mikä minusta liiankin leppoisasti antaisi ymmärtää, mutta todellisuudessa ei ymmärrä antaa. Yhtään mitään. Enää. Olen kulkenut tätä koulutietä kohta 10v. Aiemmin minua kantoivat sitkeä toiveikkuus ja pedagoginen rakkaus. Nyt opettajan työssäni priorisoituvat muut asiat. Tai syy, miksi…
Koulutammeko tukea tarvitsevista nuorista vahvoja vai rikkinäisiä aikuisia?
Monenlaiset tukitoimet tai niiden puute eri koulutusasteilla puhututtavat jatkuvasti. Säästöt ja koulutusleikkaukset ovat esillä monin tavoin. Saan itsekin paljon viestejä huolestuneilta vanhemmilta ja opettajilta, että tukiresurssit ovat usein liian vähäiset. Moni aikuinen on huolissaan siitä mihin riittämätön tuki johtaa pidemmällä tähtäimellä, nuoren aikuistuessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutkii tällä hetkellä syntymäkohortteja 1987 ja 1997. Ikäluokkia, jotka ovat tällä hetkellä 31 ja 21 vuotiaita. Ensimmäistä kertaa on saatu paljon tietoa koko ikäluokasta, n. 120 000 nuoresta. Nuorista on tullut esille jo mielenkiintoisia näkökulmia. Osa tiedosta on mielestäni senkaltaista mihin meidän tulisi puuttua ja ottaa opiksemme ennen nuoren aikuistumista nykyistä vahvemmin. Seuraavassa muutama ote tutkimuksesta. Miten nuoremme voivat psyykkisesti? THL:n tutkimuksen mukaan vuonna 1987 syntyneistä tytöistä 10 % ja pojista 6% oli saanut psykiatrisen diagnoosin. Kun verrataan ikäluokkaa kymmenen vuotta nuorempiin, vuonna 1997 syntyneistä samaiset luvut olivat nousseet, tytöistä jo 15 % ja pojista 9 % on saanut psykiatrisen diagnoosin 12–18-vuotiaina. Näiden lisäksi…
KELA, kaikkien sairauksien asiantuntija ?
Tällä viikolla puhututtaa KELA. Annan puheenvuoron tukea tarvitsevan lapsen vanhemmalle, joka työskentelee myös sosiaalityöntekijänä. Hän on ollut tekemisissä paljon KELAn kanssa sekä ammattinsa että perheensä puolesta, ole hyvä. __________________________________________ KELA, kaikkien sairauksien asiantuntija Kela kertoo toimintansa perustuvan seuraaviin arvioihin: ihmistä arvostava, osaava, yhteistyökykyinen ja uudistuva. Kelan tehtävänä on tiedottaa toiminnastaan, edistää terveyttä ja tukea itsenäistä selviytymistä. Hienoja korulauseita meille, joilla on perussairas lapsi ja jonka hoidosta, palvelusta ja tuen tarpeesta väännämme koko ajan kättä kaikkien sairauksien asiantuntijan ja tukien myöntäjän eli Kelan kanssa. Yhdestäkään Kelan palvelusta, vammaistuesta, terapian mahdollisuudesta tai sopeutumisvalmennuksesta emme ole saaneet Kelan kautta tietoa. Sen sijaan olemme saaneet käsittelijöiltä kuulla, kuinka on ”ihanaa että kaikki ihmiset ovat erilaisia” ja ”murrosikä on kaikille vaikeaa”. Kelan vammaistukien hakeminen on vaativa prosessi eikä sen tuloksista ole mitään takeita. Alle 16-vuotiaan lapsen kohdalla pitää olla erityisen hyvä lääkärin lausunto, jossa tuen tarpeet ja vaikeudet on hyvin listattu. Jos lääkäri erehtyy kirjoittamaan ”murrosikä…