Yläkoulun pedagogisten tukitoimien paketti

Tämä teksti on jatkumo alakoulun pedagogisten tukitoimien paketista ja nyt on yläkoulun vuoro.

Lakiperusta tukitoimiin

Yläkoulussa on käytössä sama perusopetuslakiin perustuva oppimisen ja koulunkäynnin tuki kuin alakoulussa. Tuen tasot ovat portaittaisia: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Niiden oppilaiden kohdalla, joilla on alakoulussa erityisen tuen päätös, se tulee tarkistaa ennen seitsemälle vuosiluokalle siirtymistä. HOJKS laaditaan samoin kuten alakoulussakin. HOJKS tulee päivittää ainakin kerran lukuvuodessa, monissa kouluissa kerran lukukaudessa eli kahdesti lukuvuoden aikana.

Nivelvaihe on tärkeä siirtymä luokanopettajajärjestelmästä aineenopettajajärjestelmään

Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä nivelvaiheeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tukea tarvitsevilla oppilailla on jo hyvissä ajoin kuudennella luokalla luokanopettajan tai erityisopettajan hyvä ottaa yhteyttä oppilaan tulevaan yläkouluun. Yläkoulusta on tarpeellista kutsua nivelpalaveriin ainakin erityisopettaja, mahdollisuuksien mukaan myös rehtori tai tuleva ryhmänohjaaja mikäli se on tiedossa. Paikalla tulee olla myös alakoulun luokanopettaja, mahdollisesti erityisopettaja (etenkin erityisen tuen oppilailla), oppilas ja hänen huoltajansa. Jos oppilaalla on esimerkiksi terapeutteja tai muita hoitokontakteja koulun ulkopuolella, näitä voidaan kysyä mukaan (huoltajan suostuessa), jotta saadaan oppilaan asioista moninäkökulmainen käsitys keskustelun aikana. Hyvin suunniteltu on tässäkin vähintään puoliksi tehty!

Nivelvaiheessa tulee varmistaa tukitoimien riittävyys ja jatko sekä esimerkiksi alakoulussa tehtyjen dokumenttien siirto yläkouluun, jotta tarvittavat tukitoimet käynnistyvät myös aineenopettajajärjestelmässä heti yläkoulun alkaessa.

Nivelpalaverissa on hyvä yhdessä käydä läpi oppilaan alakoulun tuentarpeet ja toteutuneet TOIMIVAT tukimuodot. Myös oppilaan voimavarat ja vahvuudet on huomioitava, jotta ongelmakeskeinen puhe ei korostu keskustelussa. On tärkeätä kuunnella oppilaan oma näkökulma oppimiseen ja osaamiseen sekä tuentarpeisiin. On tärkeää myös ottaa kantaa mahdolliseen tehostetun tai erityisen tuen tarpeeseen ja opetusmuotoon (pienryhmä vai iso ryhmä) yläkoulussa. Huomioi, että monelle oppilaalle kipupisteenä on koulutusjärjestelmän muuttuminen tutusta luokanopettajasta vaihtuviin moniin aineenopettajiin ja moniin erilaisiin luokkatiloihin usein alakoulun “oman” luokan sijaan. Yläkoulun  erilainen opetuksen toteuttaminen vaatii siten oppilaalta enemmän itseohjautuvuutta ja esimerkiksi eri luokkien löytämisen. Yläkoulussa voidaankin tarvita esimerkiksi vahvempaa tukea siirtymistilanteisiin verrattuna alakoulun tuen tarpeeseen.

Alakoulusta siirretään oppilaan tuen dokumentit, oppimisvaikeustestit (esimerkiksi Allu-tulokset ja R-mat) ja niiden perusteella toteuttavat tuen muodot. Seuraavassa pitkäaikainen yläkoulun laaja-alainen erityisopettaja kertoo nivelvaiheesta.

Pedagogiset asiat ja kaikki tiedot siirtyvät minulle yläkouluun alakoulun luokanopettajilta ja laaja-alaiselta erityisopettajilta. Saan heiltä myös kevään sanelut, matematiikan R-Mat-testin ja äidinkielen Allu-tulokset. Tuleville luokanvalvojille kerron tuettavat oppilaat tukitoimineen mahdollisesti jo toukokuussa ennen uuden luokan tutustumispäivää. Jos jokin asia vielä minua mietityttää uusien 7.-luokkalaisten kanssa, olen heti yhteydessä lähialakoulujen laaja-alaisiin erityisopettajiin. Avoimuus on erittäin tärkeätä. Saan myös välitettyä heti elokuussa keskusteluissani aineenopettajien kanssa heille tarkat oppilaskohtaiset oppimista tukevat keinot ja tavat, jossa keskustellaan myös ryhmän kanssa toimimisessa heti alkuun. Samalla suunnittelen yhteistyötä uusien oppilaiden kanssa jokaisen aineenopettajan kanssa.

Tukitoimet perustuvat yhteistyöhön ja ratkaisukeskeisyyteen

Yläkoululaisetkin ovat vielä aika “pieniä” ja hekin tarvitsevat sitä, että aikuinen vastaa toiminnan ohjaamisesta. Oppilaiden ääntä kyllä kuunnellaan, mutta opettajan tehtävä on pitää huolta siitä että oppimisympäristö ja opetusmenetelmät ovat sellaisia, että kaikilla on mahdollisuus oppia, päästä parhaimpaansa ja jatkuvasti kehittyä. Jos oppilaalla on laajempia pulmia, on hyvä pitää ainetta opettavien opettajien kanssa erillinen keskustelutuokio, jotta varmasti oppilaalla tai koko ryhmällä ovat johdonmukaisen tarpeelliset tukitoimet käytössä.

On tärkeää kirjata jokaisen tukea tarvitsevan oppilaan tukimuodot wilman asiankirjoihin näkyville otsikoittain – huomioiden tunti– ja koetilanteet, joissakin tapauksissa välituntitilanteet, tukiopetuksen muodot ja tarve, oppilaan oman vastuunotto oppimisestaan, osa-aikaisen erityisopetuksen ja eriyttämisen monet keinot jne. Näin nuoren kotonakin tiedetään mitä tukea oppilas saa koulussa ja mihin tukimuodot perustuvat. Laaja-alainen erityisopettaja auttaa ja konsultoi jokaista aineenopettajaa tuen suunnittelussa ja toteutumisessa integroiduilla oppilailla.

Struktuurit

Niin tukea tarvitsevat oppilaat kuin tukea tarvitsemattomatkin hyötyvät struktuurista. Joillekin se on ensiarvoisen tärkeätä. Struktuureista ei ole kenellekään haittaa. Opettajan tulee miettiä koko ryhmää hyödyttäviä toimintamalleja. Toki pitää huomioida oppilaiskohtaisesti myös yksilölliset tarpeet, mutta aika monta yksilöllistäkin tarvetta voidaan ottaa huomioon siinä, kun suunnitellaan koko ryhmän opetusta. Struktuureissa huomioidaan myös oppimistapojen vaihtelevuus ja toiminnallisuus. Seuraavassa laaja-alaisen erityisopettajan vinkit struktuureihin:

Meillä on nyt sovittu yhteisesti, että meidän koulussa on KAIKILLA tunneilla tunnin kulku avattu taululle ja siinä on kuvatuki. Sen lisäksi olemme monille oppitunneille miettineet saman struktuurin joka toistuu viikosta toiseen, esim. maanantain kielten tunti pitää sisällään tietyt palat (keskustelu ja muu tehtävät) torstain taas tietyt (kuunteluharjoitukset tms. ja muut tehtävät).

Opetuksen ennakointi ja johdonmukaisuus

Osa oppilaista häiriintyy opetuksen epäjohdonmukaisuudesta ja opettajan poukkoilevasta sekä ennalta-arvaamattomasta toiminnasta. Epäjohdonmukaisuus kouluympäristössä voi syventää tukea tarvitsevan oppilaan tai koko luokan vaikeuksia ja olla jopa esteenä oppimiselle. Ennakointi onkin yksi tärkeimmistä opettajan työvälineistä oppilaiden tukemisen onnistumisessa. Koulussa on tärkeää ylläpitää yhteisiä sääntöjä ja niissä pyrkiä olemaan johdonmukainen. Tämä koskee myös sijaisia. Jos sijaistat paljon eri ryhmissä ja kouluissa, haasta itsesi opettelemaan ennakointia kun vähitellen opit tuntemaan oppilaita ja ryhmien käytänteitä. Kysy myös mahdollisuuksien mukaan sijaistamaltasi viranhaltijalta mitkä tukikeinot ryhmässä ovat toimivia.

Ennakointia saadaan lisää koulun hyvällä tiedottamisella. Oppitunneilla tunnin aloituksella ja lopetuksella luodaan raamit tunnille. Opettajien omilla luokanhallintataidoilla jo pelkästään on näissä tilanteissa iso merkitys ja tässäkin oppilaan tuntemuksella mm. pedagogisesti toimivien ryhmien muodostamisessa. Erityisesti jos oppilaalla on erilaisia oman toiminnan ohjauksen haasteita täytyy miettiä selkeä, rajattu ohjeistus ja työskentelytavat. Oppilas ei pääse tehtävissä alkuun jos ohjeistus on epäselvä tai liian laaja ja työt vain jäävät tekemättä. Näinollen ilmiöidenkin opettamisessa ja oppimisessa tukikeino on rajata aihetta. Myös koulupäivän muutokset ja poikkeusaikataulut ennakoidaan oppilaille.

Oppilaiden integrointi vaatii hyvää suunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken, jotta se toimii. Mitä parempi oppilaantuntemus, sitä helpompi on tukea. Integraatiotilanteissa tämä on myös ensiarvoisen tärkeää huomioida – sekä pienryhmissä että eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla oppilailla.

Opetuksen tavoitteellisuus

Tavoitteiden esiin tuominen ja selkiyttäminen on tärkeätä. Osalle oppilaista tavoitteet voivat olla liian abstrakteja, joten nämä tulee selkeyttää ja konkretisoida ryhmälle. Esimerkiksi ryhmän tulee tietää miten oppilaan tulee toimia jotta hän voi saada kiitettävän tai hyvän arvioinnin. Kaiken palautteen tulee olla kannustavaa ja osoittaa millä keinoilla seuraava “taso” voidaan saavuttaa. Tähän voi liittyä jo myös se, että yhteisesti mietitään millaisella toiminnalla voi saada Wilmaan hyvä-merkinnän tai muun positiivisen merkinnän. Avataan odotukset kaikille ymmärrettäväksi. Oppilaille tulee myös avata selvät säännöt. Mitä tapahtuu, jos hölmöilen jotenkin? Miten voin tukea myönteistä käytöstä ja toimintaa ryhmässäni?

Oppimisen apuvälineet

Apuvälineiden käyttö on jo arkipäivää kuten äänikirjat, lukikalvot ja -viivaimet, matematiikan konkreetti oppimisvälineistö tai tietokone ja laskin. Keskittymisen tukemiseen voi toimia hienomotoriset apuvälineet kuten piirtely salliminen, stressipallo/lelu, sinitarra tai vaikkapa klemmarit. Osa oppilaista tarvitsee osiin pilkotut tehtävät ja pienen hetken muuta tekemistä tai pientä motoriikkaa väliin, jotta jaksaa taas keskittyä. Oppimisympäristön tulee myös tukea oppimista eli häiriötekijöitä on rajattava. Digitaalisen oppimisen apuvälineet ovat hyvä lisä, mutteivat itsetarkoitus. On myös oppilaita, jotka tarvitsevat esimerkiksi digitaalisten matematiikan pelien rinnalle konkreettista matematiikan välineistöä, on huomattava että TIETOKONEOHJELMA TAI APPSI EI KAIKILLE RIITÄ ASIAN OPPIMISEEN.

Osaamisen näyttäminen

Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus monin tavoin näyttää osaamisensa. Kannattaa hyödyntää erilaisia vaihtoehtoisia menetelmiä oppilaan tuen tarve huomioiden. Seuraavassa ideoita tähän miten voit tukea tehtävissä ja kokeissa, jotta oppilas saa näyttää osaamisensa:

  • Kysymykset selkokielellä
  • Kysymysten lukeminen ääneen
  • Tehtävän/kokeen suullinen täydentäminen
  • Erillinen rauhallinen tehtävä-/koetila
  • Tauotus mikäli keskittyminen hankalaa
  • Lisäaika tehtävässä/kokeessa
  • Tehtävät/Kokeet pareittain tai pienryhmissä
  • Lunttilappukokeet
  • Suulliset kokeet/tehtävät/esitelmät jos kirjallinen tuottaminen on hankalaa
  • Kirjalliset kokeet/tehtävät/esitelmät jos suullinen esitys on hankalaa
  • Kokeet, joissa saa olla materiaalit mukana (open book)
  • Ennakkoon annetut kysymykset/kysymyspatteristo, josta tulee osa kokeisiin
  • Tekniikan hyödyntäminen tehtävä-/koetilanteessa
  • Suppeampi tehtävä-/koealue, vain pääasiat?
    -> Opetussuunnitelman painoalueet, ydinsisällöt tavoitteina
  • Sarjakuvat, portfoliot, esitelmät, projektityöt kokeen/tehtävän sijasta

Arvioinnin merkitys

Erilaisia tukitoimia käytetään myös arvioinnissa ja sen tulee nykyään olla tukevaa ja kannustavaa. Arviointi auttaa myös opettajia miettimään lisää mahdollisia ja tarvittavia tukitoimia. Tukitoimia on olemassa valtavasti sekä opetukseen että arviointiinkin ja osaa niistä jokainen opettaja kykenee käyttämään aika huomaamattomasti, näkemättä suurta vaivaa. Tukitoimet myös muotoutuvat ja kehittyvät uusien oppilaiden ja luokkien myötä. Laaja-alaisen erityisopettajan on oltava jatkuvassa muutostilassa auttamassa oppilaita ja myös opettajia opetuksessa.

Muita hyväksi todettuja tukitoimia:

  • Opettajan asenne ja kohtaamisen taidot
  • Istumajärjestys työrauhan takaamiseksi
  • Ympäristön muokkaaminen, esim. aistinsäätelyhäiriöiden huomiointi (huom! avoimet oppimisympäristöt eivät tue kaikkia)
  • Keskeisten käsitteiden ja tunnin kulun avaaminen taululle oppitunnin aluksi
  • Suulliseen opetukseen tarvittaessa visuaalista materiaalia (kuvatuki)
  • Sanallisten pitkien tehtävänantojen osiin jakaminen ja tehtävänantojen selkiyttäminen, sekä varmistus, että oppilas ymmärsi tehtävänannon.
  • Monenlaisten oppimis- ja muististrategioiden hyödyntäminen opetuksessa
  • Eriyttäminen ylös- ja alaspäin oppilaan taitojen mukaisesti (huomioidaan myös lahjakkaat, mutta esimerkiksi keskittymisen tukea tarvitsevat oppilaat)
  • Urakat sopivat myös hyvin tiettyihin oppiaineisiin
  • Samanaikaisopetus, jotta aineenopettajille saadaan jaettua erityispedagogisia menetelmiä (erityisopettaja ei ole avustaja!)

Rakennetaan nuori vahvaksi

Konkreetin erityispedagogisen tuen rinnalla jokaisen aikuisen tulee huomioida psyykkisen tuen merkitys nuorelle. Siten suosittelen aina toteuttamaan erityispedagogisia menetelmiä ja positiivisen pedagogiikan menetelmiä rinnakkain yläkoulussa.

Tukitoimien rinnalla tulee huomioida, että nuoruus on mahtavaa aikaa rakentaa omaa identiteettiä, saada nuori tietoiseksi omasta osaamisesta, onnistumisista, vahvuuksista ja suunnitella vähitellen jo tulevaisuutta. Käytännön tukitoimien rinnalla opetetaan ja herätellään nuoren itsetuntemusta ja autetaan nuorta näkemään omaa osaamistaan ja onnistumisiaan. Myös itsestä ja toisista välittämistä ja vuorovaikutuksen merkitystä ryhmässä käydään järjestelmällisesti läpi. Näin annetaan jokaiselle yläkoululaisille tärkeätä psyykkistä pääomaa, voimatyökaluja tulevaisuutta varten.

Jokaisen opettajan ja ohjaajan tärkeä työ on vahvistaa nuoren psyykkistä kehittymistä huomioiden esimerkiksi oppilaan itsetunto, itseluottamus ja minäkäsitys. Nämä ovat kietoutuneena esimerkiksi sinnikkyyteen harjoitella uusia asioita, motivaatioon oppia ja oppimisen iloon sekä onnistumisiin. Yhtä tärkeää on oppia keinoja myös pettymyksiin ja epäonnistumisen tilanteisiin, nähdä valo tunnelin päässä ja päästä läpi tarvittaessa harmaan kiven. Meidän tulee auttaa jokaista oppilasta pääsemään kivikoistakin yli motivoituneena ja oppimisen tavoite saavuttaen.

Suosittelen jokaiselle nuoren kanssa toimivalle aikuiselle kirjoittamaani tietokirjaa Positiivinen pedagogiikka ja nuoren hyvinvointi, missä esitellään tutkittu teoreettinen viitekehys nuoren myönteiseen kehittymiseen. Tietokirjassa on myös näihin soveltuvat tutkitut käytännön harjoitteet nuoren kanssa tehtäväksi. Kirjan harjoitteisiin on saatavilla myös visuaaliset, nuorten mieleen olevat Rakennetaan nuori vahvaksi -tehtävä-/tolimintakortit, joista saa motivaation lisäksi visuaalisen tuen harjoitteiden läpikäymiseen, tekemiseen sekä aiheesta keskusteluun. Harjoitteita on monenlaisia – kirjoitettavia, visuaalisia, toiminnallisia kuin keskusteluunkin soveltuvia, kaikki löytävät varmasti omansa. Näitä harjoitteita voidaan hyödyntää yläkoulun kaikissa oppiaineissa ja koulun eri tilanteissa.

Rakennetaan jokainen nuori vahvaksi. What you focus on will grow!

Kirjoittajalta:

Erja Sandberg
kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi
ADHD-asiantuntija

Täältä pääset lukemaan muita blogikirjoituksiani

1 thought on “Yläkoulun pedagogisten tukitoimien paketti

  • Hei!
    Haluan kommentoida, että ainakin meillä minä opona olen nivelvaiheessa se, joka ottaa yhteyttä ja järjestää tapaamiset.
    Laitan alakouluun mukaan yleensä kommenttilomakkeen kotiväelle, oppilaalle kirjepohjan luokanohjaajan kirjeelle sekä luokanohjaajalle ohjaajan tiedonsiirtolomakkeen. Moniammatillinen siirtopalaveri pidetään hyvissä ajoin keväällä. Palaveri lähtee jokaisen oppilaan vahvuuksista ja voimavaroista. Lisäksi käyn tukioppilaiden kanssa tervehtimässä kutosia keväällä ja järjestän yhteisen tutustumispäivän tulevaan kouluun. Syksyn alkaessa tiedonsiirto tehdään luokanohjaajan kanssa ja tavataan vanhemmat alkusyksystä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: