ILMAISET LUKUJÄRJESTYSPOHJAT
Tässä sinulle ilmaiseksi positiivisen pedagogiikan lukujärjestyspohjat alkavalle lukuvuodelle 2021-2022. Kolme erilaista versiota suomeksi ja ruotsiksi, joista niin lapsi, nuori kuin aikuinenkin löytää omansa. Hyvinvointi ja työhyvinvointi on tärkeää 🙂 Toivottavasti jokainen lapsi ja nuori ymmärtää kuinka paljon heissä on osaamista, kehittymistä, onnistumisia ja vahvuuksia. Myös jokaisen aikuisen tärkeä tehtävä on huomata ja sanoittaa hyviä hetkiä ja edistymistä.Klikkaa sivun alaosasta Lataa-painikkeesta (kuvan alta) niin valitsemasi lukujärjestyspohja latautuu konelleesi. Rakennetaan jokainen lapsi ja nuori vahvaksi! Voidaan myös itse hyvin!🌟Ole hyvä 🍀 P.S. Olethan huomannut upeat uudet kaulanauhat teksteillä, vahvuusperustaisen tuen kalenterin 2021-2022 sekä hyvinvoinnin korttipakan ym. Kirjoittajalta:Erja SandbergKasvatustieteen tohtori, erityispedagogiADHD-asiantuntija Täältä pääset lukemaan blogikirjoituksiani
Onko koronakriisissä tarjottava opetus etäopetusta vai kotiopetusta?
Olemme ottaneet nopealla tahdilla haltuun uusia pedagogiikan muotoja ja oppijan tukemisen muotoja. Myös meille on viime päivinä kuulunut tästä moninaisia yhteydenottoja, niin opettajilta, huoltajilta kuin opetustoimessa asiaa suunnittelevilta henkilöiltä. Meillä on selvästi monenlaisia linjauksia ja käytännön toimia siihen, miten koulua nyt konkreettisesti käydään kotoa käsin. Etäopetus ei ole sama asia kuin kotiopetus Ensinnäkin on kaksi eri termiä, etäopetus ja kotiopetus. Ensimmäisessä, etäopetuksessa pedagogiikka, tukitoimet ja ohjaus siirtyy esim. tekniikan ja verkon avulla opettajalta oppijalle, eli koulusta kotiin. Opettaja opettaa, mutta uusin tavoin ja menetelmin. Kotiopetuksessa taas vastuu opetuksesta on siirretty kodille kuten Opetushallituksen verkkosivuilla (oph.fi) todetaan kotiopetuksesta: “Huoltaja myös vastaa perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen saavuttamisesta ja oppivelvollisen edistymisestä.” Tällöin koululla ei ole vastuuta opettamisesta. Saamiemme tietojen mukaan molempia tapoja on viety käytäntöön vaikka ministeriö ohjeistaa käyttämään vain toista, ETÄOPETUSTA. Jokaisen opettajan tulee pohtia, kuinka etäopetus toteutetetaan Jokaisen opettajan tuleekin pohtia miten järjestää oma etäOPETUS huomioiden myös joidenkin oppijoiden tarvitseman vahvemman…
Positiivinen pedagogiikka kielten-/aineenopetuksessa
Tällä kertaa blogissani vierailee yläkoulun kieltenopettaja Tiina Primietta. Hän kertoo positiivisen psykologian ja pedagogiikan toteuttamisesta omassa opetuksessaan. Olen hyvä Tiina 🙂 Olen toiminut kolmisenkymmentä vuotta yläkoulun ranskan ja englannin opettajana ja jo usean vuoden ajan olen perehtynyt positiiviseen ja vahvuuspedagogiikkaan osallistumalla eripituisiin koulutuksiin teemaan liittyen mm. Elämäntaitojen ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen opettajankoulutukseen ja nyt olen mukana Opetushallituksen täydennyskoulutushankkeessa Rakennetaan nuori vahvaksi. Positiivisen pedagogiikan tuntemuksen kautta oma opettajuuteni on jalostunut ja herkkyyteni hyvän huomaamiselle on lisääntynyt. Etenkin oppilaan kohtaaminen on noussut entistä enemmän keskiöön opetus- ja kasvatustyössäni. Olen kouluttautumiseni myötä vahvistanut positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvoinnin sisältöjä opetuksessani. Oppilailtani olen saanut myönteistä palautetta positiivisuudestani, kannustavuudestani, energisyydestäni ja hyvän huomaamisestani. Toivon, että kykenen omalla toiminnallani ja aidolla läsnäolollani vahvistamaan oppilaideni uskoa itseensä ainutlaatuisena yksilönä riippumatta oppimistuloksista. Tavoitteenani on, että jokainen oppilaani osaa sanoittaa omat vahvuutensa ja kykenee myös näkemään vahvuudet muissa. Teen parhaani, että oppilaani löytävät motivaation oppimiseen ja tekevät parhaansa omista lähtökohdistaan käsin.…
Asiantuntijapuheenvuoro tekstiin “Negatiivinen palaute nujertaa nepsy-nuoren”
8. luokkalaisen huoltaja kirjoitti Vanhempainliiton blogissa 20.6.2019 otsikolla ”Negatiivinen palaute nujertaa nepsy-nuoren” tukea tarvitsevan nuorensa saamasta mittavasta negatiivisesta palautteesta Wilman kautta. Huoltaja hämmästelee miten tämä jatkuva moite vaikuttaa nuoreen ja kenen etua palvelee tukea tarvitsevan oppilaan kielteisten puolien jatkuva esiintuominen ja niiden korostaminen. En voi olla alan asiantuntijana kommentoimasta ja komppaamasta tätä tärkeää asiaa. Samasta asiasta on tullut usein keskustelua koulutuksissani opetushenkilöstölle. Minä perustan monet menetelmäni vahvuusperustaiseen palautteeseen ja ratkaisukeskeisyyteen. Moittiminen tai syyllisten etsiminen ei yleisesti vie mitään asiaa eteenpäin, oltiin sitten päiväkodissa, koulussa tai työyhteisössä. Sen sijaan meidän on tehtävä toimenpiteitä sen eteen miten asiat muuttuisivat ja huomattava myös palautteessa henkilön kehittyminen ja asioiden pieninkin askelein eteenpäinmeneminen. Koulutuksissani kasvattajat ja opettajat kertovat tästä teemasta usein, että koska heillä on dokumentointivelvollisuus, on Wilmaan kirjattava negatiiviset asiat. Toisaalta tiedämme, että asioita voidaan dokumentoida muutoinkin kuin sähköisellä sovelluksella. Wilma viestittää aikuisen ja ammattilaisen palautetta koko ajan nuorelle ja myös tämän huoltajille sekä mahdollisesti myös…
Nuoren videotallenne Rakennetaan nuori vahvaksi -korttisarjan käytöstä
Tällä kertaa minulla on ilo saada nuoren ääni kuuluviin liittyen kirjaan Positiivinen pedagogiikka ja nuoren hyvinvointi sekä siitä visualisoituun ja jo suosittuun korttisarjaan Rakennetaan nuori vahvaksi. Meidän aikuisten on tärkeätä saada nuorten kokemuksia ja palautteita heihin kohdistuvien toimenpiteiden, harjoitteiden ym. käytöstä. Jo kirjamme tekovaiheessa pilotoimme harjoitteita yläkouluikäisillä nuorilla. Nyt korttisarjan ollessa jo paljolti käytössä saadaan lisää palautteita korttien käyttämisestä nuorten kanssa. Minttu on 15-vuotias, juuri peruskoulun päättänyt nuori. Hän kertoo allaolevalla videolla (klikkaa kuvan alta linkkiä) ajatuksiaan positiiviseen pedagogiikkaan pohjaavasta korttisarjasta Rakennetaan nuori vahvaksi. Ole hyvä Minttu 🙂 Kirja ja kortit soveltuvat esimerkiksi opettajille, ohjaajille, valmentajille, nuorisotyöntekijöille, kuraattoreille ja huoltajille, kaikille nuorten kanssa toimiville henkilöille. Kirjan ja kortit voit tilata verkkokaupastani. Oppilaitokset ym. organisaatiot voivat tehdä korttitilauksen myös laskutuksen kautta osoitteesta erja.sandberg@helsinki.fi. Eri alojen ammattilaisille on saatavilla kauttani koulutusta sekä työpajoja, joiden avulla polkujen harjoitteet tausta-ajatuksineen saadaan tehokkaasti käyttöön omassa työssä ja työyhteisössä. Ota yhteyttä ja kysy lisää erja.sandberg@helsinki.fi. Koulutuksia aiheesta…
Oppivelvollisuusiän nostolla ei ehkäistä syrjäytymistä
Oppivelvollisuusiän nostosta käydään tällä hetkellä kiivasta keskustelua. Äänessä näyttävät paljolti olevan muut kuin opetusalan asiantuntijat. Itseäni kasvatustieteilijänä ja tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden asiantuntijana keskustelu hämmentää, koska siinä sekoitetaan niin monia asioita toisiinsa. Esimerkiksi keskustelussa kuuluu olevan ajatus, että oppivelvollisuusiän nosto varmistaisi nuorten koulunkäynnin/opiskelun täysi-ikäiseksi saakka. Todellako? Epäilen. Tästä on jo tutkimustietoa. Meillä on tälläkin hetkellä perusasteella (jo alakoulussa!) ja edelleen toisella asteella nuoria, jotka ovat virallisesti koulun kirjoilla, mutta he eivät opiskele tai heitä ei edes näy koulussa. Opiskelisivatko he jatkossa mikäli laki määrittelisi oppivelvollisuusiän täysi-ikäiseksi saakka? Epäilen. Meidän tulee nimenomaan kiinnittää huomiota poissaolojen ja koulua käymättömyyden taustaan ja kehittää niihin ratkaisuja. Pakko ei ole hyvä motiivi. Pakko on ulkoa tullut motiivi. Mikäli koulunkäynti tuntuu vaikealta peruskoulussa tai toisella asteella syystä tai toisesta, ei nuori käy koulua yhtään sen enempää lakisääteisellä pakolla. Kyllä siihen on ihan toisenlaiset ratkaisut. Omassa erityispedagogiikan alan väitöstutkimuksessani (Helsingin yliopisto 2016) tukea tarvitsevat henkilöt kertoivat,…
Tunnistatko aistiherkkyyden? Minna kertoo kokemuksensa aistien toiminnasta.
Saan säännöllisesti yhteydenottoja aisteihin liittyen ja siitä ettei ammattilaiset riittävästi tunnista aistinsäätelyhäiriön oireita ja osaa siten tukea henkilöä oikeaoppisesti. Etenkin henkilöt, joilla on neuropsykiatrista problematiikkaa, kuten ADHD tai autisminkirjon oireita, kertovat ettei aistien erilaista toimintaa monesti tunnisteta tai ymmärretä aistitiedon merkitystä esimerkiksi keskittymiseen tai opiskeluun. Tutkimuksessani aistinsäätelyn häiriöt eli sensorisen integraation häiriö oli myös selkeästi esillä. Aistien aliherkkyys tai yliherkkyys Henkilö, jonka aistit antavat vääristynyttä tai korostunutta tietoa, reagoi yllättävästi erilaisiin aistiärsykkeisiin. Esimerkiksi oppilas reagoi tavallisilta tuntuviin aistiärsykkeisiin heikosti tai yliherkästi. Hän saattaa myös ylenpalttisesti hakea jotakin aistikokemusta, eli olla aistihakuinen. Reagointi aistiärsykkeisiin saattaa myös vaihdella tilanteesta toiseen. Esimerkiksi koulussa erilaiset opiskelutilat voivat olla hyvin erilaisia aistien kannalta. Yhä enemmän suositaan avoimia, isojakin opiskelutiloja. Mikäli kuuloaisti on herkistynyt, oppilas voi reagoida hyvin vahvasti tällaisessa tilassa opiskeluun. Oppiminen mahdollistuukin monesti paremmin tietyssä tilassa. Tilassa, jossa aistiärsykkeitä on vähemmän tai ne ovat miedompia. Opettajan on hyvä muistaa, että lapsi ei osaa kertoa, että hän aistii…
Hyväksytkö koulukiusaamisen?
Olin alkaneena lukuvuonna yläkoulun vanhempainillassa, jossa koulun rehtori ilmoitti kaikkien uusien seiskaluokkalaisten huoltajille, että kyseisestä koulusta ei sitten saada kiusaamista kitkettyä. Kouluissa on kuulemma aina kiusattu ja kiusataan vastakin. Tämäkin koulu on ns. KiVa-koulu, kiusaamisen vastainen koulu. Eräs huoltaja lähelläni kavahti välittömästi rehtorin sanoja. Hänen lastaan oli kiusattu alakoulun puolella. Tämä perhe odotti uutta koulua, jolloin saisi “aloittaa puhtaalta pöydältä”, kun alakoulun luokka hajaantui eri luokille useaan yläkouluun. Tämä huoltaja kysyi minulta, tarkoittiko rehtori sanoillaan myös kotien suuntaan, ettei kannata huolestua nuoren kiusaamisesta eikä ainakaan ilmoitella siitä koulun ammattilaisille. Vastausta tähän ei tullut selväksi tilaisuudessa. Olen seurannut läheltä myös toisen KiVa-koulun kiusaamisenvastaista toimintaa. Heidän ratkaisunsa oli laittaa kiusatulle oppilaalle keltainen huomioliivi välitunneiksi. Perusteluna tälle ajatukselle oli, että liivin avulla välituntivalvoja voisi seurata paremmin kyseistä oppilasta. Kukaan pedagogeista ei ole tainnut ajatella moisen huomioliivin psyykkistä vaikutusta oppilaaseen ja myös toisiin oppilaisiin. En ymmärtänyt toimintaa silloin, enkä ymmärrä edelleenkään. Jos aikuiset eivät…
Miten kävi vahvuushaasteessa?
Muutama viikko sitten haastoin teidät kaikki tunnistamaan ensin omat vahvuudet ja tämän jälkeen toisten vahvuuksia, olipa se sitten lasten, nuorten tai aikuisten parissa, kotona, koulussa tai työpaikalla. Olen saanut paljon palautetta ja viestejä tämän tiimoilta, kiitos jokaiselle niistä! 🙂 Palaute on ollut järjestäen positiivista, hienoa! Ehkä toisenlaiset viestit on jätetty lähettämättä tai heidän taholtaan asiat jäänyt noteeraamatta. Käyn seuraavassa läpi mitä asioita yhteydenotoissa on nostettu esiin. 1. Omat vahvuudet. Monet haasteen vastanneet totesivat etteivät ole koskaan tällä tasolla ajatelleet omia luonteenvahvuuksiaan. He ovat kyllä tietoisia esimerkiksi kognitiivista vahvuuksistaan, eli esimerkiksi onko matemaattinen ala, luovuus tai kielellinen ala se ”oma juttu”. Moni oli myös tehnyt havaintoja siitä onko persoonana esimerkiksi rohkea, utelias tai uskonnollinen, muttei sitä ole sen suuremmin testailtu. Itseasiassa VIA-luonteenvahvuustesti näytti olevan edelleen suuremmalle osalle vieras, toivottavasti nyt jo tutumpi. Kiitosta sai myös testin suomenkielisyys ja helppokäytteisyys. Useassa viestissä pidettiin hyvänä, että annoin konkreettiset toimintaohjeet testiin niin aikaa ei kulunut…
Ihanteena täydellinen integraatio ja inkluusio koulussa?
Inkluusio tuntuu olevan tämän päivän sana, integraatiolla höystettynä. Erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrät ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosikymmeninä samaan aikaan kuin erityiskouluja on lakkautettu ja tuen tasoja on porrastettu. Oppilasmäärän kasvuun oletetaan olevan useita syitä. Syitä tukea tarvitsevien oppilaiden määrän kasvuun Lääketieteen kehittymisen myötä esimerkiksi yhä nuoremmat ja pienemmät keskoslapset selviytyvät, ja heillä on todennettu kohonnut riski kouluajan oppimisvaikeuksiin ja neuropsykiatriseen problematiikkaan. Lääketieteellinen diagnosointi on myös kehittynyt ja tuonut uusia kategorioita, kuten ADHD:n, kouluihin, joka ehkä on lisännyt erilaisten oppijoiden erottumista ja ohjannut erityispedagogiikkaa lääketieteellistymisen suuntaan. Diagnoosien määrän kasvu on ollut eräs peruste erityisopetussiirtoihin. Yhteiskunnassa on tehty myös erityisopetukseen vaikuttavia hallinnollisia muutoksia. Erityisoppilaista kunnan saama valtionosuus on suurempi verraten ei-erityisoppilaaseen, jonka perusteella on jopa tietoisesti kasvatettu erityisoppilaiden määrää. Myös tilastointitapa on muuttunut vuosikymmenten aikana, jonka myötä esimerkiksi osa-aikaisen ja kokoaikaisen erityisopetuksen oppilaita on tilastoitu eri logiikalla. Oppilaiden heterogeenisyyden ja moniproblematiikan lisääntymiseen vaikuttaa myös perheiden kasaantunut huono-osaisuus. Perheiden tilanteet ovat monimutkaisempia kuin…