Oppivelvollisuusiän nostolla ei ehkäistä syrjäytymistä
Oppivelvollisuusiän nostosta käydään tällä hetkellä kiivasta keskustelua. Äänessä näyttävät paljolti olevan muut kuin opetusalan asiantuntijat. Itseäni kasvatustieteilijänä ja tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden asiantuntijana keskustelu hämmentää, koska siinä sekoitetaan niin monia asioita toisiinsa. Esimerkiksi keskustelussa kuuluu olevan ajatus, että oppivelvollisuusiän nosto varmistaisi nuorten koulunkäynnin/opiskelun täysi-ikäiseksi saakka. Todellako? Epäilen. Tästä on jo tutkimustietoa. Meillä on tälläkin hetkellä perusasteella (jo alakoulussa!) ja edelleen toisella asteella nuoria, jotka ovat virallisesti koulun kirjoilla, mutta he eivät opiskele tai heitä ei edes näy koulussa. Opiskelisivatko he jatkossa mikäli laki määrittelisi oppivelvollisuusiän täysi-ikäiseksi saakka? Epäilen. Meidän tulee nimenomaan kiinnittää huomiota poissaolojen ja koulua käymättömyyden taustaan ja kehittää niihin ratkaisuja. Pakko ei ole hyvä motiivi. Pakko on ulkoa tullut motiivi. Mikäli koulunkäynti tuntuu vaikealta peruskoulussa tai toisella asteella syystä tai toisesta, ei nuori käy koulua yhtään sen enempää lakisääteisellä pakolla. Kyllä siihen on ihan toisenlaiset ratkaisut. Omassa erityispedagogiikan alan väitöstutkimuksessani (Helsingin yliopisto 2016) tukea tarvitsevat henkilöt kertoivat,…