Positiivinen pedagogiikka kielten-/aineenopetuksessa
Tällä kertaa blogissani vierailee yläkoulun kieltenopettaja Tiina Primietta. Hän kertoo positiivisen psykologian ja pedagogiikan toteuttamisesta omassa opetuksessaan. Olen hyvä Tiina 🙂 Olen toiminut kolmisenkymmentä vuotta yläkoulun ranskan ja englannin opettajana ja jo usean vuoden ajan olen perehtynyt positiiviseen ja vahvuuspedagogiikkaan osallistumalla eripituisiin koulutuksiin teemaan liittyen mm. Elämäntaitojen ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen opettajankoulutukseen ja nyt olen mukana Opetushallituksen täydennyskoulutushankkeessa Rakennetaan nuori vahvaksi. Positiivisen pedagogiikan tuntemuksen kautta oma opettajuuteni on jalostunut ja herkkyyteni hyvän huomaamiselle on lisääntynyt. Etenkin oppilaan kohtaaminen on noussut entistä enemmän keskiöön opetus- ja kasvatustyössäni. Olen kouluttautumiseni myötä vahvistanut positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvoinnin sisältöjä opetuksessani. Oppilailtani olen saanut myönteistä palautetta positiivisuudestani, kannustavuudestani, energisyydestäni ja hyvän huomaamisestani. Toivon, että kykenen omalla toiminnallani ja aidolla läsnäolollani vahvistamaan oppilaideni uskoa itseensä ainutlaatuisena yksilönä riippumatta oppimistuloksista. Tavoitteenani on, että jokainen oppilaani osaa sanoittaa omat vahvuutensa ja kykenee myös näkemään vahvuudet muissa. Teen parhaani, että oppilaani löytävät motivaation oppimiseen ja tekevät parhaansa omista lähtökohdistaan käsin.…
Rakennetaan nuori vahvaksi –kortit nepsyvalmentajan työvälineenä
Työssäni neuropsykiatrisena valmentajana saan tavata eri ikäisiä lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Lasten haasteet liittyvät usein arjen rutiineihin kotona sekä koulumaailman asettamista odotuksista selviytymiseen. Nuorilla haasteet liittyvät oman elämän hallintaan; itsenäiseen omien asioiden hoitamiseen sekä opiskelu- ja työelämässä pärjäämiseen. Nämä lapset ja nuoret ovat omia erilaisia persooniaan, mutta heillä on myös yhteinen tekijä. Kokemus huonommuudesta, epäonnistumisesta. Vaikka kuinka olisi parhaansa yrittänyt, ei se ole riittänyt. Eikä aina sitten ole jaksanut yrittääkään. Tavatessani lapsen tai nuoren ensimmäistä kertaa, on jännitys molemmin puoleista. Lapsi tai nuori ehkä jännittää tuleeko seiltä nyt joku ”supernanny” motkottamaan tai moittimaan ja kertomaan kuinka asiat kuuluisi hoitaa. Minä taas pohdin kuinka lapsi tai nuori ottaa minut vastaan. Millaisia kokemuksia tai ennakkokäsityksiä hänellä on ulkopuolisesta avusta? Onneksi minulla on ollut onnea matkassani. Olen saanut seurata viereltä Erjan työskentelyä nuorten vahvuusperustaisen kohtaamisen lisäämiseksi ja napata itselleni ideoita omaan työhöni. Erjan Rakennetaan nuori vahvaksi – korttisarja on osoittautunut oivaksi…
Asiantuntijapuheenvuoro tekstiin “Negatiivinen palaute nujertaa nepsy-nuoren”
8. luokkalaisen huoltaja kirjoitti Vanhempainliiton blogissa 20.6.2019 otsikolla ”Negatiivinen palaute nujertaa nepsy-nuoren” tukea tarvitsevan nuorensa saamasta mittavasta negatiivisesta palautteesta Wilman kautta. Huoltaja hämmästelee miten tämä jatkuva moite vaikuttaa nuoreen ja kenen etua palvelee tukea tarvitsevan oppilaan kielteisten puolien jatkuva esiintuominen ja niiden korostaminen. En voi olla alan asiantuntijana kommentoimasta ja komppaamasta tätä tärkeää asiaa. Samasta asiasta on tullut usein keskustelua koulutuksissani opetushenkilöstölle. Minä perustan monet menetelmäni vahvuusperustaiseen palautteeseen ja ratkaisukeskeisyyteen. Moittiminen tai syyllisten etsiminen ei yleisesti vie mitään asiaa eteenpäin, oltiin sitten päiväkodissa, koulussa tai työyhteisössä. Sen sijaan meidän on tehtävä toimenpiteitä sen eteen miten asiat muuttuisivat ja huomattava myös palautteessa henkilön kehittyminen ja asioiden pieninkin askelein eteenpäinmeneminen. Koulutuksissani kasvattajat ja opettajat kertovat tästä teemasta usein, että koska heillä on dokumentointivelvollisuus, on Wilmaan kirjattava negatiiviset asiat. Toisaalta tiedämme, että asioita voidaan dokumentoida muutoinkin kuin sähköisellä sovelluksella. Wilma viestittää aikuisen ja ammattilaisen palautetta koko ajan nuorelle ja myös tämän huoltajille sekä mahdollisesti myös…
Nuoren videotallenne Rakennetaan nuori vahvaksi -korttisarjan käytöstä
Tällä kertaa minulla on ilo saada nuoren ääni kuuluviin liittyen kirjaan Positiivinen pedagogiikka ja nuoren hyvinvointi sekä siitä visualisoituun ja jo suosittuun korttisarjaan Rakennetaan nuori vahvaksi. Meidän aikuisten on tärkeätä saada nuorten kokemuksia ja palautteita heihin kohdistuvien toimenpiteiden, harjoitteiden ym. käytöstä. Jo kirjamme tekovaiheessa pilotoimme harjoitteita yläkouluikäisillä nuorilla. Nyt korttisarjan ollessa jo paljolti käytössä saadaan lisää palautteita korttien käyttämisestä nuorten kanssa. Minttu on 15-vuotias, juuri peruskoulun päättänyt nuori. Hän kertoo allaolevalla videolla (klikkaa kuvan alta linkkiä) ajatuksiaan positiiviseen pedagogiikkaan pohjaavasta korttisarjasta Rakennetaan nuori vahvaksi. Ole hyvä Minttu 🙂 https://zoom.us/recording/play/xecodGYrXqaK5H8OlEDEF9TlHXE0NBxGuXIS_vLtREOxW7lgyST-tB-Z6KHaPLV2?autoplay=true&startTime=1560336770000 Kirja ja kortit soveltuvat esimerkiksi opettajille, ohjaajille, valmentajille, nuorisotyöntekijöille, kuraattoreille ja huoltajille, kaikille nuorten kanssa toimiville henkilöille. Kirjan voit tilata PS-kustannuksen sivuilta: https://www.ps-kustannus.fi/6892.html. Rakennetaan nuorin vahvaksi -kortit voit tilata verkkokaupastani. Oppilaitokset ym. organisaatiot voivat tehdä korttitilauksen myös laskutuksen kautta osoitteesta erja.sandberg@helsinki.fi. Eri alojen ammattilaisille on saatavilla kauttani koulutusta sekä työpajoja, joiden avulla polkujen harjoitteet tausta-ajatuksineen saadaan tehokkaasti käyttöön omassa työssä ja työyhteisössä. Ota…
Haluatko mukaan maksuttomaan OPH:n tukemaan koulutuskokonaisuuteen?
Olen ilokseni saanut Opetushallitukselta opetushenkilöstön täydennyskoulutuskokonaisuuden. Rakennetaan nuori vahvaksi – What you focus on will grow käynnistyy syyskuussa 2019 ja kestää vuoden 2020 loppuun. Haluatko opiskella positiivista psykologiaa ja pedagogiikkaa sekä erityispedagogiikkaa? Pidätkö hyvinvointia tärkeänä asiana koulussa ja sen ulkopuolella? Haluatko osallistua voimavaraperustaiseen pidempään koulutuskokonaisuuteen? Pidätkö keskusteluista ja vuorovaikutteisesta pienryhmätyöskentelystä kasvotusten ja verkossa? Kaipaatko oman työsi kehittämistä? Voit hakeutua maksuttomaan koulutuskokonaisuuteen mikäli työskentelet nuorten parissa opetustoimessa yläkoulussa, lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Voit olla opettaja, ohjaaja, kuraattori, psykologi, opo, rehtori … kunhan vain kuulut opetustoimen alaiseen henkilöstöön. Koulutuskokonaisuus muodostuu positiivisesta psykologiasta ja pedagogiikasta nuoruusikään kohdennettuna, ratkaisukeskeisyydestä ja vahvuusperustaisesta erityispedagogiikasta. Kokonaisuus järjestetään samansisältöisenä ja lähes samanaikaisesti neljässä kaupungissa: Oulussa, Joensuussa, Seinäjoella ja Helsingissä. Jokaisen kaupungin koulutusryhmään voi ilmoittautua 25 osallistujaa (yht. 100 osallistujaa). Voit asua ja työskennellä missäpäin Suomea tahansa, kunhan pääset kulkemaan koulutuksen järjestämispaikkaan. Koulutuskokonaisuus muodostuu kolmesta eri osiosta (moduulista), joilla kullakin on oma teemansa. Moduulit linkittyvät myös mukavasti yhteen. Koulutusosiot…
Ensi lukuvuodeksi teillekin teema: Rakennetaan nuori vahvaksi!
Tammikuussa 2019 on julkaistu kirja positiivisesta pedagogiikasta nuorille suunnattuna nimellä Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi. Nuoren myönteisen kehityksen teoria Kirjamme pohjaa paljon tutkittuun nuoren myönteisen kehityksen teoriaan (Positive Youth Development Theory), jossa nuoruus kuvataan mahdollisuuksien elämänvaiheeksi. Teoriasta on käytetty myös nimeä viiden C:n teoria. Teoria kuuluu positiivisen psykologian alueelle ja sitä sovelletaan opetukseen ja ohjaukseen positiivisen pedagogiikan keinoin. Teorian mukaan jokaisessa, siis aivan jokaisessa nuoressa on monenlaisia vahvuuksia, jotka voidaan valjastaa käyttöön. Samoin myös nuoren ympäristössä on voimavaroja, joita voidaan hyödyntää nuoren kehityksessä. Nämä yhdessä auttavat rakentamaan nuorta vahvaksi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan teorian käytännössä toteuttaminen lisää nuoren hyvinvointia ja samalla vähentää esimerkiksi riski- ja häiriökäyttäytymistä. Teoriaa on testattu useassa ympäristössä monenlaisilla nuorilla, myös esimerkiksi nuorisovankiloissa, jolloin on saatu näkymään muutos taustasta huolimatta. Viisi vahvuuden polkua rakentavat nuoren hyvinvointia Tutkimuksissa on todettu, että nuoren hyvinvointi näkyy viidellä osa-alueella ja myönteistä kehitystä on tärkeää tukea järjestelmällisesti näillä viidellä osa-alueella. Nämä osa-alueet on…
Tutkimus: Toisen asteen tukea tarvitsevat nuoret putoavat työelämästä
Takana ovat antoisat tutkimuspäivät kasvatustieteiden kansallisessa konferenssissa. Yli 500 kasvatustieteiden tutkijaa kokoontui tänä vuonna Turussa. Esitin oman tutkimukseni kouluosion tuloksia ja tutkimusmetodiakin. Ohessa kuuntelin monia kiinnostavia tutkimuksia ja keskustelin tutkijakollegoiden kanssa. Yksi tutkimuksista linkittyy hyvin aiempien kirjoittamani tekstien kanssa. Esittelen tutkimusta seuraavassa. Tukea tarvitsevien nuorten seurantatutkimus Itä-Suomen yliopiston seurantatutkimukseen osallistui 597 peruskoulunsa päättävää opiskelijaa, joita seurattiin läpi toisen asteen (lukio sekä ammatillinen koulutus) viiden vuoden ajan. He olivat saaneet peruskoulussa tukitoimia. Oppimisvaikeudet ovat usein melko pysyviä, joten monet opiskelijat tarvitsevat erityisopetusta ja tukea läpi kouluvuosien. Aiempien tutkimusten mukaan erityisopetus ei useinkaan ole riittävää laadultaan tai määrältään, eivätkä tukitoimet myöskään valmenna oppimisvaikeuksisia opiskelijoita riittävällä tavalla jatko-opintoihin ja työelämään. Mikäli riittävää tukea ei ole saatavilla, oppimistulokset alkavat heiketä ja/tai opiskelijoiden työmäärä kasvaa aiheuttaen opiskelustressiä. Ajan myötä oppimisvaikeudet saattavat heikentää myös akateemista minäkäsitystä ja opiskelumotivaatiota, mikä pahimmillaan johtaa toisen asteen opintojen keskeyttämiseen. Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan kyseisessä tutkimuksessa lukemisen ja matematiikan vaikeuksia. Tutkimuksessa selvitettiin osa-aikaisen…
Hoitotyön opettajan näkökulma työhönsä
Viime viikolla julkaisemani potilasturvallisuutta koskevan tekstini jälkeen olen saanut monia yhteydenottoja eri oppilaitoksista erityisesti hoitotyön opettajilta, toisaalta myös alaa tarkemmin tuntemattomilta kansalaisilta. Olen saanut myös runsaasti yhteydenottoja yläkoulun opettajilta ja opoilta. Kaikissa viesteissä sanoma on ollut sama. Huoli. Monenlaista huolta Huoli ensinnäkin siitä, että yläkouluissa on oppilasjoukko, jotka ovat hyvin heikkoja ja heille annetaan ns. “armovitosia”, vaikkeivat osaa peruskoulun oppimäärää. Siirretään asiaa eteenpäin. Huoli siitä, ettei ole tarpeeksi sellaisia joustavia opiskelumuotoja, joihin opot voivat ohjata yläkoulusta kyseisiä oppilaita. Huoli myös siitä, että nämä opiskelijat putoavat toiselta asteelta kun sinne kaikki otetaan, eivät osaa – eivätkä ehkä saa tarpeeksi tukitoimia. Kaikilla on yhteinen huoli myös siitä jos nämä opiskelijat päästetään “läpi sormien” katsomalla myös toisen asteen tutkinnosta läpi, miten se vaikuttaa heidän toimiessa ammatissaan. Sosiaali- ja terveysalasta puhuttaessa potilasturvallisuudesta. Toisen asteen opettajat ovat huolissaan miten nuoret ehtivät omaksua sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon asiat jatkuvasti vähemmillä lähiopetustunneilla. Opiskelija-aines on muuttunut soveltuvuuskokeiden poistamisen myötä ja samalla tuntimäärää…
Kuuleeko kukaan? Putoamassa olevan nuoren, Petterin tarina.
Sain yhteydenoton 17-vuotiaalta nuorelta. Hän oli kuullut tutkimuksestani ja halusi kertoa minulle oman tarinansa toteamalla alkajaisiksi ”aattelin et sä varmaan OIKEESTI tajuut mua”. Hänellä oli minulle myös kysymys. Todettakoon, että nuori antoi luvan tämän tekstin kirjoittamiseen ja julkaisemiseen, jopa toivoi että joku lukisi ja ymmärtäisi ”aikuisten oikeesti”. Petterin tausta Nuori, sanotaan häntä vaikka Petteriksi, on voinut huonosti jo pitkään. Taustalla on koti, jossa on ollut jo Petterin lapsuudessa sairautta ja työttömyyttä, sellaista rimaa hipoen pärjäämistä. Perhe tarvitsi tukea arkeensa ja Petteri muisteli jo lapsena heillä ”käyneen jonkun tädin sohvalla istumassa”. Petteri kehui äitiään suuresti, kertoi kuinka äiti oli yrittänyt saada asiat raiteilleen ja pyytänyt myös apua sekä terveystoimesta että sosiaalitoimesta. Tuki perheeseen oli kuitenkin liian vähäistä, ”kerran viikossa juttelua” ja asiat menivät huonompaan suuntaan. Petteri sisarensa kanssa sijoitettiin, ensin toiseen perheeseen väliaikaisesti ja lopulta laitokseen. Petteri kertoi, että hänen pahoinvointinsa alkoi siitä kun perhe rikottiin. Hän oli anonut, että ”tädit” vaikka mieluummin…