Erja Sandbergin blogi

Tunnetko omat vahvuutesi?

Jokainen meistä on hyvä jossain. Se voi olla tietty ala tai oppiaine, esimerkiksi matemaattinen ala, kielellinen taito tai luovuus. Mutta vahvuus voi olla myös jotain muuta – jotain mitä ei voi mitata esimerkiksi tämänhetkisin kouluarvosanoin.

Vahvuuudet linkittyvät ihmisen hyvinvointiin. Tässä kirjoituksessa esittelen omien vahvuuksien tunnistamiseen liittyvää mittaria ja työkalua enemmän, ja uudessa kirjassamme Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi samainen vahvuusajattelu on mukana, tosin yhtenä osa-alueena ja hyvinvoinnin tuottajana. Hyvinvointi rakentuu siis laajemassa kontekstissa kuin pelkässä vahvuusajattelussa. Siten positiivinen pedagogiikkkakin on aina enemmän kuin pelkkää vahvuusajattelua. Tästä voit lukea lisää kirjasta. Aloitetaan kuitenkin vahvuuksista 🙂

Vahvuusajattelu toiseen asteen oppilaitoksissa?

Olen opettanut erityispedagogiikkaa mm. toisen asteen opiskelijoille, sekä peruskoulusta että lukiosta tulleille nuorille. Mukana opetusryhmissä on ollut huomattava määrä myös erityisopetuksesta tulleita opiskelijoita, toisella asteella kun ei ole erillisiä erityisopetusryhmiä vaan kaikki opiskelijat ovat taustastaan tai peruskoulun statuksesta riippumatta samoissa isoissa opetusryhmissä. Myös erityisopetuksen resurssit ovat toisella asteella aivan eri luokkaa kuin perusopetuksessa, esimerkiksi yksi ammatillinen erityisopettaja 500 nuorta kohden. Näistä nuorista ehkä 300 tarvitsee tukea. Tähän määrään on osallisena viime vuonna poistetut pääsy- ja soveltuvuuskokeet, jonka myötä käytännössä kaikki hakijat otetaan opiskelemaan ammattiin. Erityisopetusresurssit ovat siten aivan liian vähäiset ammatillisen toisen asteen nykytarpeisiin.

Aloitin lukuvuoden orientoitumalla opiskelijoideni vahvuuksiin. Hämmästys oli suuri kun nämä 15-18-vuotiaat nuoret eivät tienneet omia vahvuuksiaan. He kertoivat kyllä hyvinkin paljon siitä, missä ovat heikkoja tai mitä eivät osaa. Jotkut opiskelijat olivat myös hyvin tietoisia siitä, että yläkoulun opettajien mielestä heistä ei olisi kyseiselle ammattialalle – jos mihinkään – opiskelemaan. Olisiko näillekin nuorille tarpeellista kertoa missä asioissa tai taidoissa he ovat hyviä ellei erinomaisia – mitkä ovat aikuistuvien nuorten vahvuudet?

Työväline luonteenvahvuuksien testaamiseen

VIA (Values in Action) vahvuusmittari on lähtöisin yhdysvaltalaisesta Pennsylvanian yliopistosta. Psykologian professori Martin Seligmanin kokoama työryhmä kehiti yliopistohankkeessa universaaleihin ominaisuuksiin, luonteenvahvuuksiin ja hyveisiin painottuneen viisiportaisen likert-asteikollisen mittarin,  joka luotiin mielenterveyden käsikirjaksi (Manual of the sanities) vastapainona mielen sairauksien käsikirjalle (DSM, Diagnostic and statistical manual of mental disorders). Nuorille (10-17-vuotiaat) on oma muokattu psykometrinen oma VIA-mittarinsa ja aikuisille omansa.

Lasten ja nuorten VIA-mittari on luokiteltu kuuteen osa-alueeseen, hyveisiin, jotka ovat viisaus, rohkeus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja henkisyys. Osa-alueisiin sisältyy 24 vahvuutta (ks. allaoleva kuva). Mittarin tarkoituksena on saada kontekstista riippumatonta tietoa luonteenvahvuuksista, tehdä vahvuudet näkyväksi yksilön parhaita puolia korostaen, sekä edistää vahvuuksien käyttöä jokaisella elämänalueella parempaan hyvinvointiin tähdäten.

Vahvuusmittari kehitettiin Pennsylvanian yliopistossa positiivisen psykologian keskuksessa, hyödyntäen yleisimpiä personaallisuuspsykologian teorioita. VIA-mittari on suomennettu Helsingin yliopiston erityispedagogiikan yksikössä vuonna 2013, jonka jälkeen suomalaista versiota on testattu ala- ja yläkouluissa.

Ilmainen tieteeseen pohjaava vahvuusmittari löytyy verkosta

VIA-vahvuustestin löydät täältä. Kun olet rekisteröitynyt, kysymykset voi valita myös suomeksi.

Mittaria käytetään verkkopohjaisena kyselynä e-lomakkeella. Lasten ja nuorten VIA-verkkokyselylomakkeessa on 96 väittämää, joihin vastataan viisiportaisella asteikolla – vaihtoehdoilla esim. kuvaa minua hyvin – ei kuvaa minua lainkaan. Kyselyn jälkeen mittari lataa tuloksena henkilön viisi keskeistä ydinvahvuutta.

Palataanpa toisen asteen opiskelijoihini. Miten he reagoivat tekemäänsä VIA-vahvuustestiin?

Aluksi he olivat hämillään vahvuuksistaan. Tämä oli ensimmäinen kerta aiheesta heidän koulu-urallaan (vähintään 9 vuoden, jopa 12 lukuvuoden aikana!). Vahvuudet virittivät monia hyviä keskusteluja tunneilla, hymyjä ja opiskelijoiden itsetunnon kohotusta. Lukuvuoden alku oli todella onnistunut 🙂

Koulutan myös vahvuuksista ja tämänkin mittarin käyttämiseen ja vahvuuksien tulosten tulkitsemiseen sekä hyödyntämiseen monipuolisesti. Jos olet kiinnostunut samaan lisäoppia työyhteisöön, opetukseen tai oppijoille, ota yhteyttä [email protected].

Täältä voit lukea lisää minusta ja vahvuusajattelusta.

Lähteet:

Peterson, C. & Seligman, E. P. (2004). Character strenghts and virtues. A handbook and classification. Washington, DC: American Psychological Association. New York: Oxford University Press.

Sandberg, E. (2016). ADHD perheessä: Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto.

Seligman, M. P. E (2008). Aito onnellisuus. Gummerus: Jyväskylä.

Uusitalo-Malmivaara, L. (2014). VIA-vahvuusmittari lasten ja nuorten luonteenvahvuuksien kartoittamiseen. NMI-bulletin. Vol. 24, No.1. 42 – 50.

Uusitalo-Malmivaara, L. (2014). Hyveet ja luonteenvahvuudet. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima. Juva: Bookwell Oy. 63 – 84.

VIA Institute on Character. (2016). https://www.viacharacter.org/.

Aloita keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Leave the field below empty!