Erja Sandbergin blogi

Uskallatko olla rohkea?

Aikanaan kun aloitin erityispedagogiikan opintoni, arvostamani Turun yliopiston erityispedagogiikan professori Joel Kivirauma totesi opiskelijoille alkajaiseksi: ”Olet valinnut hienon alan, olet valinnut olla heikomman puolella”. Tätä samaa siteerausta olen käyttänyt viime vuosina omille erityispedagogiikan opiskelijoilleni. Heikomman puolella tilanteessa kuin tilantessa oleminen vaatii rohkeutta, on rohkeata käyttää rohkeutta.

Rohkeus vahvuutena

Mitä rohkeus oikein on? Aristoteles totesi jo aikanaan, että rohkeat ihmiset tulevat rohkeammiksi kun he tekevät rohkeampia tekoja. Rohkeus on siten luonteenvahvuus, joka kehittyy kun sitä käytetään. Olen yrittänyt muistaa tämän ja kannustaa muitakin rohkeuteen.

Cheek räppää äärirajoilla –kappaleessaan: ”Rohkeus ei oo sitä ettei pelota, vaan et uskaltaa hyppää vaik ei tiedä selviikö elossa”. Tämän riimin kuulin pariinkin kertaan väitöskaronkassani kollegoiltani heidän kuvatessaan minua. Käytän samaista riimiä ajoittain myös itse. Aika monesti on tullut hypättyä..

VIA-luonteenvahvuustestissä ensimmäisenä ydinvahvuutenani on urheus, joka määritellään tieteellisessä testissä seuraavasti: Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan.

Rohkeus työelämässä

Rohkeutta on tarvittu monesti myös omassa elämässäni. Olen ollut usein (kuten varmasti monet muutkin) ”yllättäen ja pyytämättä” tilanteissa, joissa toimitaan epäreilusti, epäammatillisesti tai epäeettisesti henkilöä, kohderyhmää tms. kohtaan. En voi olla näissä tapauksissa hiljaa, vaan nostan asioita keskusteluun ja yritän saada niitä eteenpäin parhaani mukaan. On turha vain valittaa asioista, jos ei niitä yritä aktiivisesti viedä eteenpäin. Uskon, että lopulta kuitenkin rohkeus kantaa.

Olin taannoin työpaikassa (en siis ole siellä enää), jossa oli hyvin vahva vaikenemisen kulttuuri. Organisaatiossa oli merkittävää epäoikeudenmukaisuutta ja epäkohtia toiminnassa, joita ei esimiesten toimesta haluttu tai uskallettu nostaa keskusteluun tai kriittiseen tarkasteluun, hyvin vanhantyyppistä, autoritaarista johtamista. Kriittisyyttä ei hyväksytty.

Moni työntekijä oli sitä mieltä, ettei näin voi jatkua ja asiat täytyy saada julki. He hämmästelivät, puhuivat ja surivat asioita pienessä piirissä organisaation sisällä, monet eivät uskaltaneet viedä asioita laajempaan julkiseen tietoon tai esimerkiksi organisaation ylimmälle johdolle saakka. Usea henkilö kuulemma pelkäsi oman työpaikkansa puolesta, eivätkä uskaltaneet puhua asioista laajemmin. Heidät, jotka uskalsivat, yritettiin tavalla tai toisella vaientaa.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että mikäli työyhteisössä ei saa avoimesti ja kriittisesti nostaa asioita ja toimintatapoja keskusteluun, työpaikka ei ole sen arvoinen, että sinne kannattaisi jäädä. Työhyvinvointi on monesti pakkasella, mikäli asioista vaietaan. Näin oli tässäkin tapauksessa. Työterveyskyselyiden tuloksia ei edes julkistettu henkilöstölle, koska niissä oletettavasti puututtiin asioihin, jotka työntekijät kokivat kyseenalaisena.

Meissä on kaikissa monia puolia ja ne yhdistämällä voimme uskaltaa enemmän kuin vain yhdestä näkökulmasta katsottuna. Esimerkiksi minussa tutkijan positio haluaa julki tietoa, työnohjaaja-minäni painottaa henkilön hyvinvointia niin työssä kuin muuallakin, erityisopettaja-minäni haluaa lisätä tietoa ja ymmärrystä monesti heikommilla olevien osapuolien asioista ja datanomi-minä taas haluaa jakaa tietoa laajasti esimerkiksi tämän blogin välityksellä.

Lopuksi

Jokunen päivä sitten sain pyynnön taas olla rohkea. Uskaltaisinko kertoa julkisesti asiasta, josta tiedän, joka on erittäin tärkeä ja monelle merkityksellinen, mutta josta omalla nimellään ja kuvallaan ei monelta taholta uskalleta puhua, kuka mistäkin syystä. Minun ei tarvinnut miettiä hetkeäkään. Rohkeuteni asiassa näkyy tiedotusvälineissä lähiaikoina.

Kokeile sinäkin, rohkeus kantaa. Nosta asioita keskusteluun, hae uusia puolia, kyseenalaista, kritisoikin. Avoimuus vie eteenpäin.

Täältä voit lukea lisää minusta ja vahvuusajattelusta.

Lähteet:

Peterson, C. & Seligman, E. P. (2004). Character strenghts and virtues. A handbook and classification. Washington, DC: American Psychological Association. New York: Oxford University Press.

Uusitalo-Malmivaara, L. (2014). Positiivisen psykologian voima. (toim.) Jyväskylä: PS-kustannus.

Uusitalo-Malmivaara, L. (2014). Via-vahvuusmittari lasten ja nuorten luonteenvahvuuksien kartoitukseen. NMI-bulletin, 24(1). Niilo Mäki –säätiö.

VIA Institute on Character. (2016). https://www.viacharacter.org/.

Aloita keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Leave the field below empty!