Erja Sandbergin blogi

Lukion pedagogisten tukitoimien paketti

Tällä kertaa kirjoitan lukiolaisten tukitoimista. Aiemmin olen koonnut varhaiskasvatuksen, alakoulun, yläkoulun ja ammatillisen toisen asteen tukipaketit.

Tarvitaanko lukiossa erityisopetusta?

Usein tunnutaan ajattelevan, ettei lukioon hakeudu tukea tarvitsevia opiskelijoita, joten heille ei tarvitse suuremmin tarjota tukitoimiakaan. Tutkimusten mukaan lukiossa kuitenkin opiskelee nuoria, joilla on todettu peruskoulun aikana keskittymisen pulmia tai oppimisvaikeuksia ja niihin tulee edelleen lukioaikana tarjota tukea jatkumoajattelulla.

Nuorilla on myös monenlaista muun tyyppistä tuentarvetta. Mikäli lukion aineenopettajilla ei ole erityispedagogista osaamista ja erilaisille oppijoille monenlaisia opetusmenetelmiä käytössään, lukiossa tulee olla erityisopettaja varmistamassa myös näitä tukitoimia. Jokaisella nuorella on oikeus tarvitsemaansa tukeen.

Mitä sanoo laki?

Elokuun alussa 2019 otettiin käyttöön uusi lukiolaki, jonka myötä tukea tarvitsevien lukiolaisten oikeus tukitoimiin vahvistui. Lukioihin tulee myös palkata erityisopettajia varmistamaan oppijoiden tukemista. Aiemmin siihen ei ole ollut lainsäädännöllistä velvoitetta. Uudessa lukiolaissa todetaan seuraavasti:

28 § Oppimisen tuki

Opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä.
Tuen tarvetta tulee arvioida opintojen alussa sekä säännöllisesti opintojen edetessä. Tukitoimet kirjataan opiskelijan pyynnöstä opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.
On huomioitava, että oppimiseen liittyvät pulmat voivat näkyä suoraan oppimisvaikeuksina tai välillisesti esimerkiksi vaikeutena keskittyä oppimiseen. Opiskelijoilla on siis oikeus yksilöllisten tarpeiden mukaisesti saada tukea opintoihinsa.
Toinen huomioitava seikka on, että tukitoimia ei automaattisesti  kirjata dokumenttiin kuten peruskoulussa. Opiskelijoiden ja huoltajien on hyvä tiedostaa tämä. Tukitoimien kirjaamista tulee siis erikseen pyytää lukiossa!

Mihin lukiossa saa tukea?

Aika usein kuulee, että lukiossa keskitytään vain mahdollisen lukivaikeuden testaamiseen. Tämä toki sen takia, että ylioppilaskirjoituksissa keskivaikean tai vaikean lukivaikeuden takia voi saada esimerkiksi lisäaikaa kokeeseen. Mutta onko oikein, että erityisopettajan toimet tähtäävät vain yhteen, olkoonkin tärkeään, loppukokeeseen? Minusta ei.

Meidän tulee tukea nuoren opintoja, prosessia, ei yhtä koetilannetta. Todetun lukivaikeuden tms. jälkeen lukiossa on voinut olla vaikeaa saada tukitoimia. Se siis todettiin vain yhden kokeen takia, ilman, että asialle olisi suunniteltu muita tukitoimia tai erityisopettajan palveluita. Nuoret olisivat kaivanneet myös lukipulmissaan konkreettista apua esimerkiksi pitkien ja monimutkaistuvien tekstien lukuun ja kirjoittamiseen. Siten otan ilolla vastaan lakimuutoksen ja velvoituksen opintojen tukemiseen, ei vain yo-kokeen tukemiseen.

Mihin lukiossa kaivataan tukea?

Aiemmin mainitsemieni oppimisvaikeuksien ml. lukivaikeuden lisäksi lukio-opiskelijoilla on monenlaisia muitakin tuentarpeita. On nuoria, jotka ovat kognitiivisesti erittäin taitavia, jopa lahjakkaita jollain osa-alueella, mutta tarvitsevat tukea jollain toisella osa-alueella, esimerkiksi elämänhallinnassa tai sosiaalisissa tilanteissa.

Oman tutkimukseni kohderyhmässä, ADHD-oireisilla nuorilla oli monesti kognitiivisesti hyvät tiedot ja taidot, mutta he olisivat tarvinneet tukitoimia tunnilla esimerkiksi keskittymiseen, aistinsäätelyhäiriöihin tai toiminnanohjaukseen. Samaiset henkilöt kokivat ettei näitä tuentarpeita tunnistettu ja monesti otettu huomioon lukio-opinnoissa. Esimerkiksi hälyisä opiskelutila tai pitkät luentotyyppiset tunnit voivat olla tällöin hankalia näille nuorille. Myös lukion 75-90 minuutin pituiset oppitunnit ovat iso muutos peruskoulun 45 minuutin oppituntien jälkeen. Yhä tärkeämmäksi nousee tuntien struktuurien suunnittelu.

Lukiossa tulisi siis huomioida aistiyliherkkyydet samoin kuin peruskoulussakin. Näihin vaikuttaa esimerkiksi ryhmäkoko (erityisesti sen tuottama häly), tilan valaistus ja akustiikka, opiskelijan sijainti luokassa jne. Nuoren oppimista voi merkittävästi hankaloittaa edellä mainitut asiat, vaikka hän olisi kognitiivisesti täysin kykenevät oppimaan vaadittavat asiat. Koetilanteihin tulee myös kiinnittää huomiota ja mahdollistaa häiriöherkälle nuorelle esimerkiksi rauhallisempi koetila.

Tuntien rakenteeseen tulisi kiinnittää huomiota, samoin kuin peruskoulussa. Esimerkiksi ADHD-oireisen nuoren keskittymiskyky riittää kerralla vain n. 10-15 minuuttia. Opettajan ammattitaitoa on rakentaa tunnit siten, että toimintaa vaihdetaan hieman säännöllisin väliajoin. Näin keskittymisen pulmia omaavan opiskelijakin pystyy ottamaan tietoa vastaan ja edelleen tuottamaan tietoa. Niin ADHD:n, autisminkirjon (ent. asperger) kuin matematiikan oppimisvaikeuksiinkin on usein yhteydessä hahmotuksen pulmat. Tällöin opiskelijalla voi olla vaikeata hahmottaa suuntia, tiloja tai vaikka eksyä rakennuksessa. Myös näihin tulisi kiinnittää huomiota lukiossa.

Myös nuoren toiminnanohjaus kaipaa monesti tukea, esimerkiksi tehtävän aloittamiseen, välivaiheiden sanallistamiseen tai välivaiheisiin pilkkomiseen ja tehtävän loppuunsaattamiseen. Monesti lukion tehtävät ovat monivaiheisia, pitkiä ohjeistukseltaan tai laajoja kokonaisuuksia. Opiskelijan, jolla on toiminnanohjauksen pulmia (esim. ADHD:n yhteydessä hyvin yleinen), on vaikea saada omatoimisesti tehtäviä tehdyksi, vaikka ne osaisikin.

On todettu oppimisvaikeuksia omaavien nuorten käyttävän ns. hitaita opiskelustrategioita, jota eivät toimi kun tehtävät monimutkaistuvat tai ovat pidempiä. Uusia opiskelustrategioita tulisi siten myös opettaa näille nuorille, jotta he suoriutuisivat kursseistaan. Jos tehtävät tuntuvat vaikeilta tai aika ei riitä niiden ratkaisemiseen hitaiden strategioiden käytön takia, nuoren itsetunto heikkenee ja hän kokee ehkä jatkuvasti alisuoriutumista, epäonnistumisia ja opiskeluvauhdissa mukana pysyminen on hankalaa. Myös oppimisen pulmia omaavien nuorten itsetuntoa tulee vahvistaa ja heidän tulee saada onnistumisenkokemuksia kyseisessä oppiaineessa.

Huomioi yksilöllistetyt oppiaineet

Huomiota kannattaa myös kiinnittää mahdollisesti perusopetuksessa yksilöllistettyihin oppiaineisiin, joista kertoo tähtimerkki perusopetuksen päättötodistuksessa. On hyvä tietää, että yhteishaku ei ota huomioon tähtiä. Tästä tulee osaamisesta virheellistä oletusta sekä opiskelijalle että opettajalle. Siten esimerkiksi tähtimerkillä varustettu numero 9 voikin olla aivan jotain muuta kuin kiitettävää osaamista perusopetuksen oppimäärästä. Se voi olla vaikka heikkoa tai välttävää tasoa. Tällöin opiskelijalla ei ole lukio-opintoihin tarvittavaa pohjaa ja voi olla hankalaa oppia tiiviissä tahdissa uutta kun pohja on heikko. Tästä kuulen paljon lukio-opettajien huolta. Mikäli oppilaalle ei ole opetettu peruskoulun oppimäärän mukaisia tietoja, lukio-opinnot voivat olla hyvin hankalat ja jo motivaatio opiskeluun laskee. Kehotan opettajien lisäksi myös huoltajia pohtimaan perusteellisesti jo perusopetuksen aikana mihin oppiaineiden yksilöllistäminen ja tavoitteiddne laskeminen vaikuttaa toisen asteen opinnoissa, mitä ovia se sulkee. Ns. helppo ratkaisu perusasteella voikin olla pidemmällä tähtäimellä karhunpalvelus nuorelle.

Rakennetaan nuori vahvaksi!

Yhä enenevästi keskustellaan lukiolaisten uupumisesta. Meidän tuleekin erityisesti kiinnittää huomiota nuorten hyvinvointiin heitä pala palalta vahvaksi yhdessä rakentaen. Jokaisen nuoren tulee tiedostaa myös posaamisensa, onnistumisensa, vahvuutensa ja voimavaransa. Ne auttavat vaikeiden hetkien yli. Näitä taitoja harjoitellaan keskustellen, itseä ja toisia pohtien, visualisoiden ja kirjoittaen. Mikäli erityisopettaja tekee heikkousperusteisesti esimerkiksi lukitestausta, tulee rinnalla tehdä myös vahvuustesti. Näin nuori havahtuu myös vahvoihin kohtiinsa ja osaa tunnistaa niitä itsessään ja kavereissaan.

Suosittelen jokaiselle nuoren kanssa toimivalle aikuiselle kirjoittamaani tietokirjaa Positiivinen pedagogiikka ja nuoren hyvinvointi, jossa esitellään tutkittu teoreettinen viitekehys nuoruudessa ja siihen soveltuvat käytännön harjoitteet nuoren kanssa tehtäväksi. Kirjaan on saatavilla myös visuaaliset, nuorten mieleen olevat suositut Rakennetaan nuori vahvaksi -kortit, joista saa motivaation lisäksi visuaalisen tuen harjoitteiden läpikäymiseen, tekemiseen sekä aiheesta keskusteluun. Tehtäviä voidaan hyödyntää kaikissa lukion oppiaineissa ja myös ohjaustunneilla. Täältä löydät lukion abiturientin ajatuksia videon muodossa tästä tehtäväsarjasta ja positiivisen pedagogiikan yhdistämisestä lukio-opintoihin.

Lopuksi

Lukiossa tulee kiinnittää huomiota erityispedagogisiin tukitoimiin sekä opiskelijoiden (ja myös henkilökunnan) hyvinvointiin yhä vahvemmin. Lukioissa tulee resursoida erityisopettajan tukitoimia samantyyppisiin asioihin kuin peruskoulussakin. Vaikka tuen tarvitsijoita on lukiossa vähemmän (koska tutkimusten mukaan monet tukea tarvitsevat nuoret suuntautuvat ammatilliselle toiselle asteelle), näitä nuoria kuitenkin on varovaisestikin arvioituna useita kymmeniä lukiota kohden. Heillä jokaisella on nyt lakisääteinen oikeus saada tarvitsemaansa tukea.

Aloita keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Leave the field below empty!